Davviguovlluin ságastallet olu dálkkádatnuppástusa caggama politihkkadoaimmain. Árktalaš guovllus dálkkádatnuppástus ovdána johtileappot ja nannoseappot go eará máilmmi guovlluin ja váikkuha jo dál beaivválaš eallimii.
Davi strategalaš sadji lea deattuhuvvon ain eambbo go Suopma ja Ruoŧŧa leat searvan NATOi. Dát mu čála vuođđuduvvo dutkamuššii, mas mii čielggadeimmet mainna lágiin energiijanuppástusa ovddideapmi ja dorvvolašvuođapolitihka nuppástusat laktásit nubbi nubbái Suoma ja Norgga davviguovlluin. Mii geavaheimmet materiálan árktalaš strategiijaid ja áššedovdejearahallamiid.
Energiijanuppástus ja dorvvolašvuođapolitihkka váikkuhit davvin
Davviguovllu erenoamáš iešvuođaid galggašii váldit vuhtii erenoamážit danin, vai sápmelaččaid ja eará báikkálaš ássiid vuoigatvuođaid ollašuvašedje. Dálkkádatnuppástusa njuolgga váikkuhusat dihttojit sápmelaččaid beaivválaš eallimis.
Dálkkádatnuppástusa caggamii oaivvilduvvon vuogit ges sáhttet váikkuhit negatiivvalaččat sin árbevirolaš eallinvuohkái ja dánu sin olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvamii. Ovdamearkka dihte davvin goivot energiijanuppástussii dárbbašlaš ávdnasiid, ja bieggafápmorusttegiidda dárbbašit davvin maid lasi eananviidodaga. Energiijanuppástussii dárbbašuvvo ođđa infrastruktuvra, nu mo fápmolinnját, maid davás.
Dorvvolašvuođapolitihkka buktá ođđa eanangeavahandeaddaga. Ovdamearkka dihte soahtehárjehusaide dárbbašit lasi eatnamiid. Dorvvolašvuođa sáhtášii doarjut maid dat, ahte báikkálaččat doaimmašedje doaresbealde čalbmin ja bealjin. Lea goittotge dárbu suokkardallat, livččiigo dat vuoiggalaš. Sáhtášiigo geavvat nu, ahte álbmotlaš dorvvolašvuođa ovddideapmái oassálastimis šattašii nu mo eaktun vuoigatvuhtii iežas kultuvrii, gillii, eallinbirrasii ja boahttevuhtii?
Vuoigatvuohta oažžut ovddasteami mearrideaddji bevddiide lea dehálaš
Vuoiggalaš mearrádusdahkama prinsihpaide gullá vuoigatvuohta oažžut ovddasteami mearrideaddji bevddiide. Davviguovllu ovddasteami leat hehtten resursavátni ja dat, ahte diehtu ii leat leamaš oažžumis doarvái. Diehtolonuheami, árra muttus mielde váldima ja albma dialoga váilevašvuođat leat lasihan eahpeluohttámuša mearrádusdahkamii. Seammá áššit leat lasihan eahpeluohttámuša maid akademalaš dutkamuššii. Maiddái dutkamušaide oassálastima ávkkit leat vásihuvvon uhccin.
Dása lea boahtimin buoret dilli: Supmii lea dálkkádatlága vuođul vuođđuduvvon Sápmelaš dálkkádatráđđi. Ráđđi addá cealkámušaid ja buvttada diehtovuođu mearrádusdahkama doarjjan sápmelaččaide dahje sin ruovttuguovlluide guoskevaš áššiin. Vuosttas cealkámušastis ráđđi ávžžuhii hoahpuhit vuogáiduvvan- ja caggandoaimmaid, go dálkkádatnuppástus nuppástuhttá luonddu ja diliid johtilit.
Min dutkamušat deattuhuvvuige vuoiggalašvuođa ja dorvvolašvuođa oktii giessaseapmi. Árktalaš guovllus dát temát leat seammá šlántte sierra bealit. Mis dutkiin maid lea geatnegasvuohta oassálastit árktalaš guovllus dahkkojuvvon dutkamuššii ehtalaččat suvdilis vugiin. Dát vuogit lea mearkkašeaddji oassálastima fállan, oahppama gáhtten ja dieđu juohkin sihke cuovkanan struktuvrraid divvun nu, ahte dutkamuša ehtalaš ođasmuvvan lea váldojuvvon vuhtii jo álgomuttus. Dása oažžu veahki ovdamearkka dihte aiddobáliid almmustahtton Sámiide guoski dutkama ehtalaš rávvagiin.
Marja Helena Sivonen doaibmá dutkin Syke dálkkádatčovdosat-ovttadagas. Son lea aiddo gárvvisteamen sosiologiija suorggi nákkosgirjjis Tampere universitehtas. Su bargogovvii gullet earret eará politihkkaanalysat energiija, dorvvolašvuođa ja vuoiggalašvuođa lavttain. Ustibat, vuovddit, jeakkit, bealddut ja sávdnun buktet su beivviide liekkusvuođa.
Oahpásmuva maid
Interrelations between security and the zero‑carbon energy transition in the Finnish and Norwegian Arctic
IDEALE Interplay between National Defence and Low-Carbon Energy Policies: a Sustainability Transitions Perspective
Suoma dálkkádatráđi fidnu: Dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuohta (Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus)
Sámiide guoski dutkama ehtalaš rávvagat
This text has been published as part of Syke Ratkaisuja blog 2.12.2012.
Opinions of blog contributors do not necessarily reflect the official views and opinions of the Finnish Environment Institute.