Kaivosvesiä vastaanottavien vesistöjen hallinta ja kunnostaminen (KaiHali)

Tausta

Kaivostoimintaan kohdistuu suuria odotuksia erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kaivannaisalan laajentuessa on kuitenkin herännyt huoli toiminnan aiheuttamista muutoksista muiden toimialojen elinvoimaisuudelle ja ympäristölle, erityisesti vesistöille. Hankkeen toimenpiteet keskittyvät vesistöihin johdettavien kaivosvesien hallintaan liittyvän osaamisen lisäämiseen sekä vesistöjen kunnostustoimenpiteiden kehittämiseen. Kaivosvesien hallinta vesistöissä parantaa, paitsi ympäristöliiketoiminnan, myös kaivosalan toimintaedellytyksiä ja helpottaa myös ympäristöviranomaisten työtä.

Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia aineistoja ja kehitetään edelleen julkisia olemassa olevia malleja, jotta kunnostustoimenpiteet (kohdentuminen, voimakkuus ja laajuus, menetelmät) voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja turvallisesti. Myös varsinaisten kunnostusmenetelmien kustannustehokkuutta kehitetään. Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä sekä hankkeen sisällä että ulkopuolella toteutettavien rinnakkaistoimenpiteiden kautta.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on kehittää osaamista ja liiketoimintaa kaivosvesiä vastaanottavien vesistöjen hallinnan menetelmistä ja vesistöjen kunnostamisesta. Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat vastaanottavien vesistöjen sietokyvyn arvioinnin kehittäminen, haittojen vähentämiseen tähtäävien menetelmien kehittäminen, kerrostuneiden vesistöjen profiilimittausten kehittäminen sekä kaivosvaikutteisten vesistöjen kunnostaminen. Hankkeessa kartoitetaan kaivosten alapuolisten vesistöjen tila ja kehitetään raskasmetallien kertymistä eliöstöön kuvaava malli (BLM). Lisäksi tila-arviointimenetelmiä parannetaan erityisesti kerrostuneisuuden vaikutuksen selvittämiseksi. Valituilla kohteilla testataan myös uusia kunnostusmenetelmiä kerrostuneiden järvien tilan parantamiseksi. Kaivosvesien hallinta vesistöissä parantaa, paitsi ympäristöliiketoiminnan, myös kaivosalan toimintaedellytyksiä ja helpottaa myös ympäristöviranomaisten työtä.

Loppuseminaarin esitykset

Johdanto Kaihali-hankkeeseen, Seppo Hellsten, SYKE (624 KB)

1. Vesistövaikutusten mallinnus (KaiHali)

   • Kaivosvesien laimeneminen ja sekoittuminen alapuolisissa vesistöissä, Markus Huttunen, Marie Korppoo ja Tapani Rousi, SYKE (3101 kt)
   • Kaivosvesien vaikutukset järvien kerrostuneisuuteen, Janne Juntunen, SYKE (911 kt)
   • Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla, Matti Leppänen, SYKE (2234 kt)
   • Pidättymisen ja sedimentaation mallintaminen lähivesissä, Jari Mäkinen, GTK, ja Janne Juntunen, SYKE (1609 kt)

2. Vesistöjen kunnostus (KaiHali)

   • Järvien kerrostuneisuuden purkamisen geokemialliset vaikutukset, Anssi Karppinen, SYKE (986 kt)
   • Järvien kerrostuneisuuden purkaminen ja sen geokemialliset vaikutukset, Jari Mäkinen ja Tommi Kauppila, GTK (875 kt)
   • Järvisedimentin hallitun luontaisen puhdistumisen mahdollisuudet, Jouni Lehtoranta, Petri Ekholm ja Tiina Laamanen, SYKE (2146 kt)
   • Kaivosvesien muuttamien vesistöjen aktiiviset puhdistusmenetelmät, Esther Takaluoma ja Kimmo Kemppainen, KAMK (992 kt)

3. Mittaaminen ja kartoitus (KaiHali ja Drominä)

   • Kustannustehokkaan sedimenttiselvityskonseptin kehittäminen, Jari Mäkinen, GTK (2322 kt)
   • Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa, Auri Koivuhuhta, Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen, GTK (999 kt)
   • Autonomisen mittausaluksen hyödyntäminen vesistöjen profiilin mittauksessa, Veijo Sutinen, MITY (1889 kt)
   • Kaivosten alapuolisten vesistöjen mallinnus, konsultin näkökulma, Hannu Lauri, Pöyry Finland Oy (691 kt)

4. Dronet mittauksessa ja näytteenotossa (Drominä)

• Johdanto Drominä-hankkeeseen ja kehitetyt mittaus- ja näytteenottopaketit, Veijo Sutinen, MITY (2078 kt)
• Nykyiset mittaukset ja vaatimukset droneilla tehtäville vedenlaatumittauksille luonnonvesissä, Tero Väisänen, SYKE (1865 kt)
• Kaivosaltaiden mittaaminen ja näytteenotto dronella, Antti Pasanen, Hannu Panttila, Tatu Lahtinen, GTK (2930 kt)
• Dronen hyödyntämismahdollisuudet yrityksen näkökulmasta, Jukka Hartikainen, Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy (1090 kt)
• Miten tästä eteenpäin?, Veijo Sutinen, MITY (995 kt)

Julkaisuja

• Järviveden happamoitumiseen vaikuttavat tekijät, Hanna Runtti (pdf, 4 Mt)
• Kaivosvesien muuttamien vesistöjen kunnostaminen - uudet kokeelliset menetelmät. Kirjallisuuskatsaus. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy, Tero Luukkonen (pdf, 919 kt)

Lisätietoja

Projektin vastuullinen johtaja, kehittämispäällikkö Seppo Hellsten, puh 0295 251 165, etunimi.sukunimi@syke.fi

Projektisihteeri, tutkija Tiina Laamanen, puh 0295 251 795, etunimi.sukunimi@syke.fi