Suomen ympäristökeskus (Syke) toimii geenivarojen ja bioturvallisuuden asiantuntijana ja muuntogeenisten eliöiden tarkoituksellisen levittämisen tarkastusviranomaisena. Syke toimii myös geenivaroihin liittyvän Nagoyan pöytäkirjan kansallisena yhteystahona sekä toimivaltaisena viranomaisena yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa.
Geenivarat
Nagoyan pöytäkirja
Nagoyan pöytäkirjan (ABS, Access and Benefit Sharing) tehtävä on edistää maailman geenivarojen saatavuutta ja sitä, että niiden käytöstä saatavat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti geenivarojen tarjoaja- ja käyttäjämaiden välillä. Samalla edistetään biologisen monimuotoisuuden suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Pöytäkirja hyväksyttiin biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2010 ja se astui kansainvälisesti voimaan vuonna 2014. Suomesta tuli Nagoyan pöytäkirjan osapuoli 1.9.2016.
Mitä geenivaroilla tarkoitetaan?
Geenivaroja ei Nagoyan pöytäkirjassa erikseen määritellä, mutta Biodiversiteettisopimuksen (CBD 1992) mukaan geneettinen materiaali ja geenivarat määritellään seuraavasti: ’Geneettinen materiaali’ tarkoittaa kasvi-, eläin-, mikrobi- tai muuta alkuperää olevaa ainesta, joka sisältää toiminnallisia perintötekijöitä. ’Geenivaroilla’ tarkoitetaan geneettistä ainesta, joka on tai saattaa olla arvokasta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 511/2014 (EU 2014) käyttää samaa määritelmää.
Käytännössä tämä tarkoittaa mitä tahansa biologista materiaalia, jos tutkimus- ja/tai tuotekehittely kohdistuu sen geeneihin tai niistä johdettaviin aineenvaihduntatuotteisiin. Eri mailla voi olla oma tulkintansa siitä, mitä geenivaroihin kuuluu.
Pöytäkirjan osapuolet
Nagoyan pöytäkirjan ratifioineet maat (osapuolet) löytyvät kansainvälisestä tiedonvälitysjärjestelmästä (Access and Benefit Sharing Clearing-house; ABSCH). Osa pöytäkirjan määräyksistä on pantu täytäntöön Euroopan unionin asetuksella (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014), joka on EU:n jäsenmaita sitova. Ohjeistus asetuksen soveltamisalasta on saatavilla mm. suomeksi. Sen sijaan asetukseen liittyvät sektorikohtaiset ohjeistukset ovat vielä tekeillä. Suomi on saattanut EU:n asetuksen voimaangeenivaralailla.
Määräysten noudattaminen
EU:n asetus edellyttää geenivarojen käyttäjiä noudattamaan asianmukaista huolellisuutta. Tämä edellyttää sitä, että käytetyt geenivarat on hankittu laillisesti tarjoajamaan lainsäädännön mukaan ja että niihin liittyvät asiakirjat säilytetään vähintään 20 vuotta. Mikäli ulkomaisia geenivaroja tai niihin liittyvää perinteistä tietoa käytetään tutkimus- ja kehityskäyttöön, tulee niiden hyödyntämiseen hankkia ennakkosuostumus (PIC) ja laatia vaadittaessa molemminpuolisesti hyväksyttävät ehdot (MAT), mikäli tarjoajamaa tällaisia edellyttää. Ennakkosuostumus tulee hankkia aina, jos geenivarojen käyttöön sisältyy alkuperäiskansojen perinteistä tietoa. Kun geenivaroja tuodaan ennakkosuostumusta vaativasta maasta Suomeen tutkimus- ja/tai kehityskäyttöön, niistä tulee tehdä ilmoitus Suomen toimivaltaisille viranomaisille (Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus) kuukauden sisällä maahantuonnista.
Maahantuonti-ilmoitus tehdään sähköisesti
Ohjeet geenivarojen käyttäjille löytyvät ymparisto.fi:n sivulta
Mitä Nagoyan pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluu?
Nagoyan pöytäkirjan alaisuuteen kuuluvat kaikkien eliöryhmien, paitsi ihmisen, geenivarat kaikilta sen osapuolien maantieteellisiltä alueilta. Pöytäkirja ei ole voimassa kansainvälisillä merialueilla eikä Etelämantereella. Kasvigeenivaroista pöytäkirjan alaisuuteen kuuluvat kaikki muut kasvit, paitsi ne, jotka sisältyvät kansainvälisen kasvigeenivarasopimuksen (ITPGRFA) liitteeseen 1. Ennakkosuostumusvaatimus koskee geenivaroja, jotka on hankittu lokakuun 2014 jälkeen (jolloin pöytäkirja astui voimaan) ja maista, jotka ovat pöytäkirjan osapuolia.
Kaikki pöytäkirjan osapuolet eivät aio säädellä geenivarojensa saatavuutta. Suomi ei rajoita omien geenivarojensa saatavuutta vaan ne ovat vapaasti käytettävissä myös tutkimus- ja kehitystoimintaan. Sen sijaan saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon käyttäjien tulee hankkia ennakkosuostumus.
Mistä suostumus haetaan?
Suostumus haetaan geenivaran tarjoajamaan kansallisen ABS-yhteystahon antamien ohjeiden mukaisesti. Yhteystahot löytyvät kansainvälisestä tietojenvälitysjärjestelmästä.
Suomen ympäristökeskus toimii Suomen kansallisena ABS-yhteystahona.
Nagoyan pöytäkirjaan liittyviä suomenkielisiä selvityksiä
Lisätietoja
Ylitarkastaja Katileena Lohtander-Buckbee, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 390, etunimi.sukunimi@syke.fi