Verkostot ja yhteistyö

Kansainväliset ympäristökysymykset ja niihin liittyvä yhteistyö ovat tärkeä osa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tehtäväkenttää. Teemme yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa sekä harjoitamme kansainvälistä konsulttitoimintaa. Kansainvälisen yhteistyön ansiosta Syken toiminnalla on maailmanlaajuinen vaikutus.

Syke hoitaa ja kehittää monien kansainvälisten sopimusten toimeenpanossa tarvittavia asiantuntija-, koordinointi- ja raportointitehtäviä.

Monialaisia verkostoja

• PEER-verkosto (Partnership for European Environmental Research)
  PEER on kahdeksan Euroopan suurimman ympäristökeskuksen kumppanuus, jonka tavoitteena on yhteisellä ympäristötutkimuksella edistää ekologista kestävyyttä.
• TULANET-verkosto (Tutkimuslaitosten yhteenliittymä)
  Tulanet vahvistaa valtion tutkimuslaitosten roolia tiede- ja tutkimuspolitiikassa ja edistää poikkitieteellistä tutkimusta.
• Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkosto – Eionet
  Eionet on Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ja sen jäsen- ja yhteistyömaiden muodostama kumppanuusverkosto.

Ilmastonmuutos

• Climate-ADAPT
  Verkosto, joka kerää ja jakaa tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta Euroopassa.

Kulutus, tuotanto ja luonnonvarat

• American Chemical Society
  Järjestö julkaisee Environmental Science and Technology -lehteä, jossa Kulutuksen ja tuotannon keskuksen tutkijat ovat myös vertaisarvioijina.
• Global Footprint Network
  Ekologisen jalanjäljen laskentaverkosto tuottaa arvioita eri maiden ekologisesta jalanjäljestä ja biokapasiteetista sekä osallistuu biologisten luonnonvarojen vaikutusarvioinnin kehittämiseen.
• Holistic Management International
  Edistää luonnonvarojen arvopohjaista hallinnointia. Tekee käytännön työtä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ekosysteemiprosessien kehittämisen kautta.
• International Input Output Association
  Järjestö edistää panos-tuotos menetelmien käyttöä taloustieteellisessä ja ympäristötieteellisessä kontekstissa, järjestää konferensseja ja julkaisee Economic Systems Research lehteä.
• International Society on Multiple Criteria Decision Making
• Pohjoismainen kiertotalouden työryhmä (NCE)
  Pohjoismaisen kiertotalouden työryhmän (NCE) yleistavoitteena on edistää toimintaa ja kokemustenvaihtoa, jotka tukevat Pohjoismaiden siirtymistä kiertotalouteen. Lisäksi ryhmä pyrkii vaikuttamaan kansainvälisiin ja EU-prosesseihin.
• Society of Environmental Toxicology and Chemistry (SETAC)
  Elinkaariarvioinnin menetelmäkehityksen ja tutkimuksen verkosto.
• Nordic Screening of Chemicals - Pohjoismainen kartoitusyhteistyö
  Pohjoismaisen ministerineuvoston alainen kemikaalien kartoitusyhteistyöryhmä koordinoi pohjoismaista seurantatutkimusta ja julkaisee omia selvityksiä kemikaaleista ja niiden ympäristövaikutuksista.

Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö

• COST (European Cooperation in Science and Technology)
  COST on yksi pitkäikäisimmistä eurooppalaisten tutkijoiden ja tieteentekijöiden yhteistyötä edistävistä foorumeista
• ESP (Ecosystem Service Partnership)
  ESP on maailmanlaajuinen verkosto, jonka tarkoituksena on edistää ekosysteemipalveluiden tutkimusta ja tutkimustulosten käytännön sovellutuksia. Verkosto tarjoaa jäsenilleen vuorovaikutusmahdollisuuksien lisäksi esimerkkejä tapaustutkimuksista, aineistojen ja tiedon vaihtoa, koulutusta, ohjeita  ja työkaluja sekä yhteistyömahdollisuuksia rahoitushakemuksissa.  ESP-verkoston työ tapahtuu lukuisissa työryhmissä, jotka jakaantuvat temaattisiin, biomeittaisiin sekä alueellisiin ja kansallisiin aihepiireihin. Syke on ESP-verkoston jäsen ja toimii aktiivisesti mm. rakennetun ympäristön teemaan liittyen kaupunkiekosysteemien työryhmässä, ekosysteemipalvelujen soveltaminen suunnitteluun ja hoitoon -työryhmässä sekä kartoitus- ja mallinnustyöryhmissä.

Itämeri, vesistöt ja vesivarat

• Water supply and sanitation Technology Platform (WssTP)
  Vesialan yhteistyötä EU:ssa koordinoi Euroopan komission vuonna 2004 perustama WssTP .
• EU:n Itämeristrategia (Ulkoasiainministeriö)
  Kansainvälisten vesiasioiden hoidossa toinen erityinen painopiste EU-yhteistyön lisäksi on lähialueyhteistyö. Lähialueyhteistyöhön kuuluu osallistuminen Itämeren alueen Itämeri-strategiaan sekä pohjoisen ulottuvuuden hallitusten välisiin alueneuvostojen toimintaan.
• EurAqua
  EurAqua on makeanveden tutkimusorganisaatioiden eurooppalainen verkosto.
• Itämeren suojelukomissio HELCOM
  Itämeren suojelua ohjaa ja kehittää Itämeren suojelukomissio (HELCOM), jossa kaikki Itämeren rantavaltiot ovat edustettuina.
• Baltic Nest Institute (BNI)
  Baltic Nest Institute (BNI) on kansainvälinen tutkimusverkosto, johon kuuluu partnereita Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta. BNI yhteistyössä muiden Itämeren alueen toimijoiden kanssa edistää merialueen tutkimusta ja mallintamista.
• The Arctic Council
  Pohjoisessa ulottuvuudessa toimii neljä alueneuvostoa, joista arktisen neuvoston rooli on painottunut erityisesti ympäristöhaasteisiin ja kestävään kehitykseen.
• FinWaterWEI II
  Kehitysyhteistyötä toteutetaan kahdenvälisesti, alueellisesti, monenkeskisesti sekä kansalaisjärjestöjen ja EU:n kautta. Yksi esimerkki alueellisesta kehitysyhteistyöstä on vuonna 2009 aloitettu Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasuksen ja Keski-Aasian kattava kehityspoliittinen puiteohjelma, laajemman Euroopan aloite (FinWaterWEI).
• Suomen vesifoorumi
  Suomen vesifoorumi eli Finnish Water Forum (FWF) on avoin suomalaisten vesialan toimijoiden verkosto, joka vahvistaa Suomen toimintaa ja kilpailukykyä kansainvälisillä vesimarkkinoilla. Siihen kuuluu yksityisiä yrityksiä, julkisen hallinnon laitoksia, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja aatteellisia yhdistyksiä. Veteen liittyvän kehitysyhteistyön edistäminen on erityinen painopiste, jonka kautta FWF osallistuu YK:n kansainvälisten vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen . FWF toimii Suomen edustajana mm. Maailman vesineuvostossa (World Water Council WWC). Syke on tärkeä toimija FWF:ssa.Vastaavia kansallisia verkostoja on useissa maissa.
• 
  Itämeri-asioiden parissa työskentelevät suomalaiset viestinnän ammattilaiset ovat vuonna 2009 perustaneet yhteistyöverkoston tehostaakseen toimintaansa Itämeren hyväksi. Yhteisten hankkeiden avulla saadaan enemmän aikaan kuin yksin toimien ja samalla vältetään päällekkäisyyksiä. Esimerkkejä toteutuneista hankkeista ovat eri teemoista järjestetyt Itämeri-toimittajakoulutuspäivät, Mitä Itämerelle kuuluu? -Facebook-sivusto ja Itämeri-viestijöiden yhteiset esiintymiset ja näyttelyt eri kesätapahtumissa. Verkostoon kuuluu noin 100 henkeä 50 eri taholta. Verkostoa vetävät Helsingin ja Turun kaupunkien Itämerihaasteen koordinaattorit Lotta Ruokanen ja Salla-Maria Lauttamäki.
• Vesistökunnostusverkosto (vesi.fi)
  Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta.

Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus

• ALTER-Net (A Long-Term Biodiversity, Ecosystem and Awareness Research Network)
  ALTER-Net on pitkän aikavälin luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemien ja tietoisuuden tutkimuksen verkosto. Se tavoitteena on välittää verkoston tuottamia monitieteellisen tutkimustuloksia poliittiseen päätöksentekijöille ja muille yhteiskunnan toimijoille. Esimerkiksi verkosto tuottaa ekosysteemipalvelu- ja luonnon monimuotoisuus -ennusteita ja katsauksia maa- ja vesiekosysteemien biodiversiteettikadosta. ALTER-Netissa on mukana 26 eurooppalaista organisaatiota 18 maasta. Verkosto muun muassa järjestää tutkijatapaamisia, väitöskirjaopiskelijoiden kesäkoulua ja päättäjäkonferensseja. Suomea ALTER-Netissä edustaa Suomen ympäristökeskus, jonka professori Eeva Furman toimii verkoston neuvoston puheenjohtajana.
• ESP (Ecosystem Service Partnership)
  ESP on maailmanlaajuinen verkosto, jonka tarkoituksena on edistää ekosysteemipalveluiden tutkimusta ja tutkimustulosten käytännön sovellutuksia. Verkosto tarjoaa jäsenilleen vuorovaikutusmahdollisuuksien lisäksi esimerkkejä tapaustutkimuksista, aineistojen ja tiedon vaihtoa, koulutusta, ohjeita ja työkaluja sekä yhteistyömahdollisuuksia rahoitushakemuksissa.  ESP-verkoston työ tapahtuu lukuisissa työryhmissä, jotka jakaantuvat temaattisiin, biomeittaisiin sekä alueellisiin ja kansallisiin aihepiireihin. Syke on ESP-verkoston jäsen ja toimii aktiivisesti mm. ekosysteemipalvelujen ja luonnon monimuotoisuuden teemaan liittyen kaupunkiekosysteemien työryhmässä, ekosysteemipalvelujen soveltaminen suunnitteluun ja hoitoon -työryhmässä sekä kartoitus- ja mallinnustyöryhmissä.
• LTER-Europe (European Long-Term Ecosystem Research Network)
• Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto FinLTSER
  Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto (Finnish Long-Term Socio-Ecological Research network, FinLTSER) on korkeatasoisesti ja monipuolisesti varusteltua ekologisiin ja sosio-ekologisiin vuorovaikutuksiin keskittyneiden tutkimusasemien tai -keskittymien verkosto. Tutkimuskonsortiot muodostuvat yliopistoista, valtion sektoritutkimuslaitoksista, kunnista ja yksityisistä yhteisöistä ja yrityksistä. Syke on FinLTSER-verkoston kansallinen koordinaattori.
• Kaukokulkeutumissopimus (Convention on Long-range Transboundary Air Pollution)
  • ICP Waters (International Cooperative Programme on Assessment and Monitoring Effects of Air Pollution on Rivers and Lakes)
    ICP Waters tuottaa tietoa happamoitavien yhdisteiden ja muiden kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden vaikutuksista herkissä järvi- ja jokivesistöissä. Vesikemiallisten ja -biologisten seurantatulosten avulla arvioidaan kansainvälisten ilman epäpuhtauspäästörajoitusten vaikuttavuutta. Syke on ICP Waters ohjelman Suomen yhdystaso.
  • ICP M&M (The International Cooperative Programme on Modelling and Mapping of Critical Levels and Loads and Air Pollution Effects, Risks and Trends)
    ICP M&M vastaa ilman epäpuhtauksien vaikutusten huomioimisesta sopimuksen täytäntöönpanossa ja tukee kansallisen tiedon yhdistämistä laskeumien raja-arvojen kansainvälisiin karttoihin. Syke on ICP M&M-ohjelman Suomen yhdystaho.
  • ICP IM (Ympäristön yhdennetty seuranta)
    Syke vastaa ohjelman kansainvälisestä tieto- ja arviointikeskustoiminnasta. Syke myös osallistuu kansallisen ohjelman toteuttamiseen Suomessa muiden laitosten, ELY-keskusten ja yliopistojen kanssa.
• BPAN (Barents Protected Area Network)
  BPAN- hankkeen tavoitteena on edistää ja tukea edustavan suojelualueverkoston perustamista Barentsin alueen boreaalisen ja arktisen luonnon monimuotoisuuden, erityisesti metsien ja soiden, suojelemiseksi.
• METSO-ohjelma
  Metsien monimuotoisuutta turvaavaa METSO-ohjelmaa (2008–2025) ohjaavat ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriö. Toteutuksessa on mukana laaja joukko ympäristö- ja metsäsektorin toimijoita ja sidosryhmiä. Syken luontoympäristökeskuksessa ja politiikkakeskuksessa toteutetaan mm. ohjelman seurantaa ja vaikutusten arviointia. Yhteistyö on tiivistä etenkin ministeriöiden, Suomen metsäkeskuksen ja ELY-keskusten, Luonnonvarakeskuksen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Metsähallituksen kanssa. Läheisiin sidosryhmiin kuuluvat MTK ry, Metsänomistajien liitot, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen WWF, Suomen riistakeskus ja Helsingin yliopisto. (METSO-ohjelma Syken sivuilla.)

Laboratorio

• NORMAN
  Referenssilaboratorioiden, tutkimuslaitosten ja nousevien aineiden monitorointiin osallistuvien organisaatioiden verkosto
• EURAMET
  Euroopan maiden kansallisten mittanormaalilaboratorioiden yhteistyöorganisaatio
• International Organization for Standardization  ISO
  Kansainvälinen standardisointijärjestö, jonka teknisissä komiteoissa valmistellaan ISO-standardeja.
• SFS Suomen Standardit ry
  Toimii kansallisena standardisoinnin keskusjärjestönä Suomessa.
• CEN European Committee for Standardization
  Eurooppalainen standardisoimisjärjestö, jonka teknisissä komiteoissa valmistellaan EN-standardeja ja jotka vahvistetaan aina myös kansallisiksi SFS-standardeiksi.
• COST European Cooperation in Science and Technology
• SETAC Society of Environmental Toxicology and Chemistry