Suomeen muodostetaan uutta hallitusta ja laaditaan hallitusohjelmaa vuosille 2023 - 2027. Pyrkimyksenä on rakentaa yhteiskunnan hyvinvointia ja turvallisuutta kestävälle talouspohjalle.
Suomi on sitoutunut ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseen. Näillä tavoitteilla on pitkällä aikavälillä merkittävä vaikutus ihmisten ja luonnon hyvinvointiin sekä yleiseen turvallisuuteen.
Viisas talouskuri ja -kasvu antavat parhaimmillaan hyvät edellytykset kestävyysmurrokselle. Järjestelmätasoinen yhteiskunnallinen muutos on kaikkien yhteinen etu, kun se toteutetaan oikeudenmukaisesti.
Syken alustukset hallitusohjelman valmisteluun toukokuussa 2023
Lisätietoa Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä
Suositukset
-
Viisas ja tasapainottava talouspolitiikka edistämään kestävyysmurrosta
-
Luontotieto tukemaan luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttämistä
-
Luonnonsuojelu hyötymään kustannustehokkaista ratkaisuista
-
Kiertotalous vauhdittamaan luonnonvarojen kestävää käyttöä
-
Kestävät energian- ja ruuantuotantojärjestelmät tukemaan Suomen omavaraisuutta ja turvallisuutta
-
Hyvinvointia liikkumisen, asumisen ja ruokailun kestävyysmurroksesta
-
TKI-toiminta vauhdittamaan yhteiskunnan kokonaiskestävyyttä
1. Viisas ja tasapainottava talouspolitiikka edistää kestävyysmurrosta, kun valitaan kestävät ratkaisut sekä puretaan haitalliset toimintamallit ja tuet. Talouden vihreä siirtymä synnyttää kansainvälistä kilpailukykyä ja luo perustan uusille elinkeinoille.
Vihreä siirtymä muuttaa talouden energia- ja materiaalivirrat kestäviksi
Suomen talous voidaan rakentaa vihreän siirtymän ja oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan varaan. Tämä vaatii toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi sekä luonnonvarojen ylikulutuksen hillitsemiseksi. Askelia kohti vihreää siirtymää tarvitaan yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Vihreä siirtymä synnyttää kansainvälisesti kilpailukykyistä taloutta ja perustan uusille elinkeinoille. Yhteiskunnallisella ohjauksella on varmistettava, että kaikki saadaan muutokseen mukaan.
Lue lisää tiedotteesta (stt.fi)
Lue Syken politiikkasuositukset (issuu.com)
2. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvitaan luotettavaa tietoa. Yhdessä tuotettu, saavutettava luontotieto tukee yritysten, päättäjien ja kansalaisten kestäviä päätöksiä. Systemaattisesti koottu tietojärjestelmä auttaa vertailemaan ratkaisuvaihtoehtoja, tekee päätöksistä läpinäkyviä ja vähentää yhteiskunnallista vastakkainasettelua.
Vihreän siirtymän tueksi kehitettävä luontotietoa ja tiedonhallintajärjestelmää
Luontokadon pysäyttäminen on Suomessa laajasti jaettu tavoite. Nykyisin luontotieto on hajaantunut eri toimijoille ja on monelta osin puutteellista, eivätkä kaikki aineistot ole avoimesti saatavilla tai yhteensovitettavissa. Keskeiset luontotiedon tuottaja-, käyttäjä- ja jakajaorganisaatiot ehdottavat, että Suomessa käynnistetään kansallinen luontotiedon kehittämisohjelma vuosille 2024–2035.
Lue lisää tiedotteesta (stt.fi)
Tutustu esitykseen (pdf, feosuomi.fi)
3. Luonnonsuojelu voi hyötyä talouskurin viitoittamista kustannustehokkaista ratkaisuista. Ennallistaminen korjaa ja palauttaa heikentyneitä ekosysteemejä, mutta luonnon pilaaminen muualla voi syödä saavutetun kustannustehokkuuden. Jälkikäteen korjaaminen on aina kalliimpaa kuin ennakoivat toimenpiteet.
Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla
Vesistöjen, soiden ja metsien ennallistaminen korjaa ihmisen aiheuttamia haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Luontokadon pysäyttäminen on välttämätöntä ekosysteemien ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ennallistamistoimet turvaavat ekosysteemipalveluita kuten puhdasta vettä, ruuantuotantoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Oleellista on kohdentaa toimet riittävän suuriin kokonaisuuksiin. Ennallistamisesta saadaan vaikuttavinta, kun sille määritellään kansalliset, mitattavat tavoitteet, joihin kaikki yhteiskunnan sektorit sitoutuvat.
Lue lisää tiedotteesta (stt.fi)
Lue Syken politiikkasuositukset (issuu.com)
4. Luonnonvarojen käyttöä kannattaa ohjata kestäväksi monin tavoin. Keskeistä on vauhdittaa kiertotaloutta ja lisätä sen osuutta kokonaistaloudessa. Verojen mahdollisen alentamisen yhteydessä kulutusta on määrätietoisesti ohjattava kestäville urille. Myös vähävaraisten kestävät valinnat on mahdollistettava.
Kiertotalous on avainasemassa ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemisessä
Suomen kannattaa vahvistaa kiertotalouden johtajuuttaan osoittamalla, että taloutta voidaan vahvistaa neitseellisten raaka-aineiden käyttöä vähentämällä ja raaka-aineiden arvonlisää kasvattamalla. Materiaalien ja sivuvirtojen käytössä tulee arvonlisän ohella arvioida kestävyysvaikutukset. EU-sääntelyssä on korostettava tuotteiden pitkäikäisyyttä. Neitseellisten luonnonvarojen käytön todelliset kustannukset tulee kohdentaa tuotantoon ja kulutukseen verotuksen avulla. Tämä vaatii luotettavaa luonnonvara- ja materiaalitietoa. Hiili- ja luontojalanjäljen laskentaan tuotteiden koko elinkaaren ajalta pitää panostaa.
Lue lisää:
Professori Jyri Seppälä: IPCC:n yhteenvetoraportti 2023 - YouTube
Tutkija Tiina Karppinen ja erikoistutkija Kati Pitkänen: Kiertotalouden indikaattorit ristiriitaiset - Kiertotalous-Suomi (kiertotaloussuomi.fi)
Johtava tutkija Jari Lyytimäki ja erikoistutkija Sampo Pihlainen: Kristallipallo-podcast: Vihreä siirtymä (ecowelfare.fi)
Metsien hiilinielut turvattava
Suomella tulee olemaan merkittäviä haasteita saavuttaa EU:n maankäyttösektorille kaudelle 2021–2025 asettamat ilmastovelvoitteet. Tämä johtuu erityisesti siitä, että metsien hiilinielu on jäämässä selkeästi liian pieneksi. Tilanteen korjaamiseksi ei ole toistaiseksi otettu käyttöön riittävän tehokkaita ohjauskeinoja metsien hiilinielun vahvistamiseksi. Julkisuudessa ja kirjallisuudessa uusia ohjauskeinoja on kuitenkin esitetty.
Lue lisää tiedotteesta: Metsien hiilinielu jäämässä liian pieneksi ilman riittävän vaikuttavia ohjauskeinoja (sttinfo.fi)
Metsäbiotalouden kasvu ja kestävyys
Syke kuuluu metsäbiotalouden tiedepaneeliin, jonka näkemyksen mukaan seuraaviin teemoihin on kiinnitettävä huomiota tulevalla hallituskaudella: 1. Metsäbiotalouden kasvun edellytyksiä on vahvistettava nostamalla arvonlisää. 2. On käynnistettävä toimet metsien kasvun ja terveyden vahvistamiseksi. 3. Monimuotoisuuden vahvistamiseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien toimien on oltava vaikuttavia ja kustannustehokkaita. 4. Vastuullisen päätöksenteon ja ennakoivan metsäpolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon.
Lue lisää (pdf, metsatiedepaneeli.fi)
© Unsplash
5. Kestävät energian- ja ruuantuotantojärjestelmät tukevat Suomen omavaraisuutta ja turvallisuutta. Niiden avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä samalla turvata puhdas Itämeri ja vesistöt.
Suomi tarvitsee yhdessä tehdyn, eteenpäin katsovan, kestävän ja reilun ruokastrategian
Ruokajärjestelmämme kärsii monista yhteen kietoutuneista kestävyysongelmista. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan koko ruokajärjestelmän perustavanlaatuista muutosta, ruokamurrosta. Kestävä ja toimiva ruokajärjestelmä on osa kokonaisturvallisuutta. Ruokaturvan syntymisen varmistaa hyvin toimiva, kaikille reilu ja kestävä ruokajärjestelmä, jota tukee hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikka.
Lue lisää Just Food -hankkeen puheenvuorosta (justfood.fi)
Lue politiikkasuositukset reiluun ruokamurrokseen (issuu.com)
Video: Suomi tarvitsee kestävä ruokastrategian (youtube.com)
Jätevesien ravinteet hyötykäyttöön
Jätevesien ravinteet hyötykäyttöön by Suomen ympäristökeskus - Finnish Environment Institute - Finlands miljöcentral - Issuu
Maatalouden ravinnetietovaranto tarvitaan tukemaan Itämeren ja vesistöjen kuormituksen vähentämistä
Itämereen ja vesistöihin kohdistuvan maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi tarvitaan tehokkaita lisätoimia. Pelloilta huuhtoutuvan ja vesiä rehevöittävän fosforin vähentämisessä auttaisi esimerkiksi ravinnetietovaranto eli kirjanpito peltojen ravinne-, viljely-, ja satotiedoista. Sen avulla avulla vesiensuojelutoimenpiteitä voitaisiin kohdentaa kustannustehokkaasti sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Lue lisää tiedotteesta (stt.fi)
Lue hankkeen politiikkasuositukset (issuu.com)
Biokaasutuotannon kestävyys vaatii sääntelymuutoksia
Biokaasuntuotannon oletetaan moninkertaistuvan lähiaikoina, ja sen kasvua tuetaan vahvasti julkisin kannustimin. Biokaasun tuotantoketjun eri vaiheissa voi muodostua merkittäviä määriä kasvihuonekaasujen ja ammoniakin päästöjä, mikäli niiden minimointiin ei kiinnitetä huomiota. Siksi biokaasutuotannon kestävyyttä lisääviä ohjauskeinoja on kehitettävä. Hallitusohjelmaan tulee kirjata biokaasuprosessin viipymän pituudelle minimiaika.
Lue lisää (tietokayttoon.fi)
Lue KEBIO-hankkeen politiikkasuositukset (pdf, tietokayttoon.fi)
6. Hyvinvointia ja kansanterveyttä voidaan lisätä tukemalla suomalaisia kestävyysmurroksessa. Ympäristöystävällisiä liikkumis-, asumis- ja ruokavaihtoehtoja kannattaa edistää yhdessä.
Arkiliikkumisen ohjaus
Vähäinen arkiliikkuminen näkyy heikentyneenä kansanterveytenä ja terveydenhuollon kustannuksina. Suomi hyötyisi autoilun vähentämisestä: aktiiviset kulkutavat kuten jalankulku ja pyöräliikenne edistävät samaan aikaan terveyttä, yhdenvertaisuutta ja kestävyyttä yhdistäen liikunnan ja liikenteen, taloushyötyjä unohtamatta. Liikkumisen ohjauksen hankkeiden rahoitusta tulee vahvistaa. Jalankulun ja pyöräliikenteen on oltava helppoa ja houkuttelevaa. Kokeilut ja toimiva kaupunkirakenne luovat perustan aktiivisten kulkutapojen yleistymiselle.
Lue lisää (utupub.fi)
Energia-avustusten kehittäminen
Ilmastonmuutos ja energiakriisi ovat kannustaneet suomalaisia pohtimaan ja toteuttamaan energiaremontteja. Energiaremonttien vauhdittamiseksi ARA on jakanut energia-avustusta vuodesta 2020 lähtien. Tutkimuksen mukaan energia-avustus on tukimuoto, jota kannattaa jatkaa, mutta toimiakseen paremmin sitä tuli kehittää. Rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen vähentää energia- ja asumiskustannuksia, nostaa rakennuskannan arvoa ja parantaa asuinviihtyvyyttä.
Suositukset energiakorjausten avustuksen kehittämiseksi (decarbonhome.fi)
Lue lisää Decarbon-Home-hankkeesta (decarbonhome.fi)
Decarbon-Home-hankkeen Twitter-tili (twitter.com)
7. Kestävä talouskasvu vaatii uudistumista ja innovaatioita. Tutkimusta ja kehittämistä tarvitaan yhteiskunnassa kokonaiskestävyyden vauhdittamiseksi. Innovaatiot ja niitä edistävä tutkimus tukevat laaja-alaisesti päätöksentekoa.
Turvallinen ja resilientti yhteiskunta sekä kestävä kasvu rakentuvat TKI-toiminnasta
Suomi tarvitsee ratkaisukeskeistä tutkimusta enemmän kuin koskaan. Globaalien ongelmien ratkaiseminen ja kriisien hallinta onnistuvat vain kun koko TKI-järjestelmä (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) on vahva. Tähän tarvitaan hallituksen tukea TKI-toiminnalle koko valtioneuvoston tasolla. Jotta tutkimuslaitokset voivat vastata kysyntään, niiden toimintaedellytyksistä täytyy pitää huolta. Yhdessä tutkimuslaitokset tarjoavat syvällistä ymmärrystä ympäristöstä ja muusta maailmasta hallituksen hyödynnettäväksi yhteiskunnallisia ongelmia ratkaistaessa.
Lue lisää tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetin julkaisusta (tulanet.fi)
© Ilkka Lastumäki