Vedenlaadun vaikutus vesistön virkistyskäyttöarvoon - VIRVA

VIRVA-malli on SYKEssä kehitetty Excel-laskentamalli, jolla voidaan arvioida vedenlaadun, erityisesti rehevyyden vaikutusta virkistyskäyttöarvoon. Mallin kehittämiseen on saatu ideoita vedenkorkeuden vaihtelusta vesistön virkistyskäytölle syntyvän haitan arviointiin kehitetystä VIRKI-mallista. VIRVAssa lähtökohtana on oletus, että muutos vedenlaadussa vaikuttaa virkistäytymisestä koettuun hyötyyn, jota tarkastellaan virkistyskokemuksen laadun ja määrän kautta. Esimerkiksi vedenlaadun heikentymisen seurauksena virkistäytymisen miellyttävyys vähenee, käyttäjälle voi aiheutua lisätyötä tai lisäkustannuksia, käytön määrä vähenee sekä ääritapauksessa vesistöä ei ole enää mahdollista käyttää lainkaan virkistykseen.

VIRVAa on sovellettu ja kehitetty yhteensä seitsemällä vesistöalueella. Sen avulla voidaan määrittää vesistön nykyinen virkistyskäyttöarvo sekä saavutettavat hyödyt, mikäli veden laatu paranee hyvää ekologista tilaa tai erinomaista käyttökelpoisuutta osoittavalle tasolle. Tietoa vedenlaadun vaikutuksesta virkistyskäyttöön kerätään kyselytutkimuksen tai haastattelujen avulla. VIRVAa sovelletaan erikseen rantakiinteistöille ja muiden kuin rantakiinteistöjen käyttäjien virkistyskäyttöarvon määrittämiseksi. Ranta-asutuksen virkistyskäyttöarvo muodostuu uinnista, kalastuksesta, veneilystä, pesu- ja saunaveden otosta sekä vesimaiseman ihailusta ja rannalla oleilusta. Eri käyttömuotojen tärkeys otetaan huomioon käyttömuotokohtaisten painokertoimien avulla. Muiden kuin rantakiinteistöjen käyttäjien virkistyskäyttöarvo muodostuu mallissa uinnista, kalastuksesta ja veneilystä.

Julkaisut

Raportteja VIRVA-mallin pilottialueilta

Lisätietoa

Tutkija, Sari Väisänen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Julkaistu 10.2.2014 klo 12.34, päivitetty 27.11.2023 klo 13.37
Kohderyhmä: