Mikä on perusyksikkö?
© SYKE
Vesivarojen paikkatietovaranto koostuu pintavesien osia kuvaavista, yksilöivän tunnuksen omaavista perusyksiköistä, jotka mahdollistavat tarvittavien tietotuotteiden tuottamisen eri käyttötarkoituksiin.
Perusyksiköitä määritettäessä on tunnistettu keskeisimmät käyttötarpeet, jotka palvelevat laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesientutkimusta sekä niihin liittyvää tietojärjestelmätyötä.
Yhteensopiva tietomalli helpottaa aineistojen sekä niiden pohjalta laadittujen palveluiden tuottamista ja käyttämistä. Tiedon sitominen yhtenäiseen aineistoon mahdollistaa tiedon linkityksen eri aihealueiden välillä yksinkertaistaen tietojen käyttöä erilaisten analyysien ja mallitulosten perustuessa samaan perusyksikköjakoon.
Miten perusyksiköt muodostetaan?
Perusyksiköt rajataan SYKEn Ranta10-aineistoon, joka pohjautuu Maanmittauslaitoksen (MML) maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Perusyksiköitä rajattaessa on otettu huomioon mm. vesienhoidon suunnittelun, ympäristötietopalveluiden sekä ympäristövalvonnan tarpeet.
Pidemmän ajan tavoitteena on yhdistää perusyksiköt osaksi MMLn maastotietokantaa yhteistyössä MMLn kanssa KMTK-hankkeessa, jolloin varmistetaan aineistojen ajantasaisuus ja yhteensopivuus muiden kansallisen paikkatietovarannon osioiden kanssa.
Perusyksiköistä tietotuotteeksi
Vesiä kuvaavista perusyksiköstä voidaan muodostaa erilaisia tietotuotteita käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Suomen ympäristökeskus tulee hyödyntämään perusyksiköitä mm. Uomaverkoston ja Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat – tietotuotteiden ylläpidossa.
Tietotuotteiden laatiminen perusyksiköistä mahdollistaa erilaisten yhteentoimivien tietotuotteiden luomisen. Käyttäjälähtöisten digitaalisten palvelujen tuottaminen helpottuu kun yhtenäiset ja yhteensopivat perustietovarannot ovat kaikkien saatavilla ja paremmin hyödynnettävissä.