Syke vastaa toimintaympäristön muutoksiin uudistumalla
Elämäntapojemme seurauksena luontokato, ilmastonmuutos ja saastuminen etenevät vääjäämättömästi. Tämä kolmoiskriisiksi nimetty ilmiö sekä geopolitiikan murroskausi haastavat Suomen ympäristökeskusta tehostamaan vaikuttavuuttaan. Sykessä on käynnistynyt pitkäjänteinen iso uudistustyö. Vuosi 2023 aloitettiin uudella organisaatiorakenteella ja samalla otettiin käyttöön uusi brändimuotoilu. Muutosta täydensi henkilöstösuunnittelun ja osaamisen johtamisen uudistaminen. Työtä jatketaan määrätietoisesti tulevina vuosina.
Uudelleenjärjestelyiden tavoitteena on vahvistaa Syken asemaa kestävyysmurroksen asiantuntijana ja tutkijana sekä murrokseen liittyvien tarkastelujen edelläkävijänä. Organisaatiouudistuksella puretaan ja ehkäistään toiminnan siiloutumista sekä kirkastetaan T&K-työhön keskittyvien ja mahdollistavia palveluita tuottavien toimintayksiköiden työnjakoa. Enemmistö sykeläisistä on kokenut uuden organisaatiorakenteen olevan kokonaisuutena vanhaa toimivampi.
Vuonna 2023 toimintaympäristön keskeisiä muutoksia olivat uuden hallitusohjelman painotukset ja Suomen Nato-jäsenyys. Näihin ja muihin merkittäviin toimintaympäristön muutoksiin Syke on reagoinut uudistumalla kokonaisvaltaisesti, vaiheittain ja ketterästi.
Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman. © Kai Widell.
Rooli tieteen ja politiikan vuorovaikuttajana vahvistui kotimaassa ja kansainvälisesti
Vuonna 2023 Syken tutkimukseen perustuva asiantuntijuus päätöksenteossa vahvistui. Alkusyksystä Syke isännöi Euroopan ympäristövirastojen pääjohtajien tapaamista, jossa pääaiheina olivat resilienssi ja kokonaisturvallisuus. Tutkimusjohtaja, professori Eeva Primmer valittiin hallitustenväliseen biodiversiteetti- ja ekosysteemipalvelupaneelin (IPBES) -hallitukseen, ja IPBES-työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin pääjohtaja Leif Schulman. Professori Jyri Seppälä valittiin Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajaksi ja ilmastopaneelin sekä luontopaneelin sihteeristöt päätettiin sijoittaa Sykeen. Syken mahdollisuudet kehittää vuorovaikutustaan yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa vahvistuivat, kun ympäristöministeriö asetti Sykelle uuden, aiempaa laaja-alaisemman neuvottelukunnan.
Pääosin myönteistä kehitystä tuloksellisuudessa ja tehokkuudessa
Vuonna 2023 Syken kokonaistoiminta oli ministeriöiden kanssa tehtyjen tulossopimusten ja Syken strategian tavoitteiden mukaista. Sykessä keskityttiin organisaation kehittämiseen, minkä takia tukitoimintoihin kohdistui kaksi prosenttiyksikköä edellistä vuotta suurempi osuus kaikesta työajasta. Yhä lähes 80 % työajasta kohdistui ydintoimintaan.
Vuonna 2023 julkaisujen lukumäärä laski edellisestä vuodesta ja jäi asetetuista tavoitteista. Samanaikaisesti vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen laatu parani ja on kansainvälisesti korkea. T&K-toiminnan tulosten viestiminen myös monipuolistui. Vuonna 2023 Syken tietopalveluiden käytettävyys parani merkittävästi, ja rajapintapalveluita käytetiin kaksinkertaisesti verrattuna nyt päättyneen tulossopimuskauden alkuun.
Talouden näkymät kahtalaisia
Syken kasvu henkilötyövuosina ja toiminnallisena rahoituksena mitattuna jatkui vuonna 2023. Toisaalta rahoitustilanteen kehitykseen liittyy epävarmuutta ja haasteita.
Henkilötyövuosien määrä kasvoi 3,2 prosenttiyksikköä. Toimintamenorahoitus kasvoi hiukan, samalla kun ulkopuolinen rahoitus kasvoi 10 prosenttiyksikköä. Tulevaisuuden rahoitustilanteeseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, sillä VN-TEAS-rahoitus on lakkautettu ja Sykelle kohdistuneita ohjelmarahoituksia päättyy. Myös valtion tuottavuusohjelma vähentää toimintamenorahoitusta asteittain vuosina 2025–2027. Samalla kuitenkin valtio panostaa T&K-toimintaan, mikä vaikuttaa myönteisesti Syken rahoitukseen. Erityisenä rahoitushaasteena Sykellä on ulkopuolisen rahoituksen huomattavan suuri osuus kokonaisrahoituksesta, eli peräti noin 64 % verran. Osaamisen kysyntä kuitenkin kasvaa. Se antaa uskoa siihen, että rahoitushaasteisiin löytyy ratkaisut.
Lisätietoa: