Nilviäiset säädöksissä

Jokihelmisimpukan glokidio-toukat loisivat taimenen poikasen kiduksissa talven yli. Jokainen kiduksissa näkyvä valkea piste on yksi glokidio. © Ulla-Maija Liukko.

Luonnonsuojelulaki ja -asetus

Suomessa rauhoitetut nilviäislajit

Luonnonsuojeluasetuksen liitteen 2 rauhoitetut nilviäislajit (LsA 2013/413)

jokihelmisimpukka, Margaritifera margaritifera
kalkkisiemenkotilo, Vertigo genesii
kapeasiemenkotilo, Vertigo angustior
lettosiemenkotilo, Vertigo geyeri
vuollejokisimpukka, Unio crassus

Luonnonsuojelulaissa (39 §) säädetään eläinlajien rauhoittamisesta

Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden:

tahallinen tappaminen tai pyydystäminen;
pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen; ja
tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

Selkärangattoman eläimen sellainen pyyntikeino, joka luonnonsuojelun kannalta on haitallinen, on kielletty.

Luonnonsuojelulaissa säädetään uhanalaisista (46 §) erityisesti suojeltavista lajeista (47 §)

Uhanalaiseksi lajiksi voidaan säätää sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.

Erityisesti suojeltavaksi lajiksi voidaan säätää sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kielto tulee voimaan, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on rajannut esiintymispaikan ja antanut rajauspäätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille.

Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat nilviäislajit (Luonnonsuojeluasetuksen liite 4 (LsA 2013/413))

Ne uhanalaiset lajit, jotka ovat myös erityisesti suojeltavia, on merkitty luetteloon tähdellä (*).

Harmaasulkukotilo Bulgarica cana Sipoo © Pekka Malinen

*ahmattikotilo (pikkuahmattikotilo), Merdigera obscura (Ena o.)
etelänhernesimpukka, Pisidium supinum
*harmaasulkukotilo, Bulgarica cana
*hienouurresulkukotilo, Clausilia dubia
*isosulkukotilo, Macrogastra ventricosa
*jokihelmisimpukka, Margaritifera margaritifera
*kalkkisiemenkotilo, Vertigo genesii
kristallikotilo, Vitrea crystallina
lapinsiemenkotilo, Columella columella
nystysiruetana, Arion intermedius
*soukkasulkukotilo, Ruthenica filograna
*suorasuusulkukotilo, Cochlodina orthostoma
tunturisiemenkotilo, Vertigo extima
vuollejokisimpukka, Unio crassus

EU:n luontodirektiivi

EU:ssa tärkeänä pidettävät lajit, joiden suojelutaso on pyrittävä pitämään suotuisana, on lueteltu luontodirektiivin liitteissä II, IV ja V. Liitteen II lajeille on perustettava suojelualueita (Natura-alueet), liitteen IV lajit vaativat tiukkaa suojelua, mm. niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyjä. Liitteen V lajien hyödyntäminen ei saa vaarantaa lajin suojelutasoa.

jokihelmisimpukka, Margaritifera margaritifera (liite II ja V)
kalkkisiemenkotilo, Vertigo genesii (liite II)
kapeasiemenkotilo, Vertigo angustior (liite II)
lettosiemenkotilo, Vertigo geyeri (liite II)
vuollejokisimpukka, Unio crassus (liite II ja IV)

Punainen lista 2019

Punaisen listan uhanalaiset lajit arvioidaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteerien mukaan. Arvioinnilla ei ole lakiin tai muuhun säädökseen verrattavaa asemaa, mutta sen tuloksia käytetään hyväksi säädösvalmistelussa ja suojelu- sekä hoitotoimia suunniteltaessa. Luonnonsuojeluasetuksen uhanalaisten lajien luettelo mm. päivitetään yleensä uhanalaisuusarvioinnin jälkeen. Kaikki arvioinnissa uhanalaisiksi luokitellut lajit t eivät välttämättä päädy asetuksen luetteloon. Eliölajiston uhanalaisuusarviointi eli Punainen lista on julkaistu Suomessa viimeksi 2019. Sen mukaan Suomessa on neljätoista uhanalaista nilviäislajia ja 20 silmälläpidettävää lajia.

Valovirta, I., Koivunen, A., Könönen, K., Liukko, U-M. & Ormio, H. 2019. Nilviäiset. Julk.: Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. s. 317–323.