Suomenlahden avomerialueilla on laaja sinileväesiintymä, joka noussee pintaan tyynellä säällä. Havainnekuva 28.6.2021 Copernicus-ohjelman Sentinel-3-satelliitin havainnosta. © Sisälää muokattua Copernicus Sentinel-3 -dataa (SYKE, 2021)
Suomen rannikkoalueilla sinilevätilanne etenee rauhallisesti Saaristomeren yksittäisistä runsaista sinileväesiintymistä huolimatta. Sisävesillä sinilevätilanne on monin paikoin ajankohdalle tyypillinen.
Järvillä sinileväkausi alkanut pari viikkoa tavallista aiemmin
“Sisävesillä sinileväkausi on alkanut paria viikkoa aikaisemmin kuin yleensä. Kuitenkin tämän viikon sinilevätilanne järvillä on monin paikoin ajankohtaan nähden tyypillinen”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen korkeakouluharjoittelija Jere Laine.
Hieman sinilevää on havaittu noin kolmellakymmenellä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Runsaasti tai erittäin runsaasti sinilevää ei ole havaittu yhdelläkään virallisen seurannan havaintopaikalla. Tyyni ja lämmin sää lisää sinilevien pintakukintojen esiintymisen riskiä järvillä. Jos sää on kuitenkin tuulinen tai epävakainen, sinilevä voi olla sekoittuneena vesimassaan, jolloin sen havaitseminen on vaikeampaa.
Virallisen seurannan ulkopuolisia havaintoja sinilevätilanteesta on viime viikonlopun ja tämän viikon aikana tehty 204, joista noin yhdeksässäkymmenessä on todennäköisesti havaittu sinilevää.
Etelä- ja Keski-Suomessa järvien pintalämpötilat ovat pääosin 20–24 astetta, Pohjois-Suomessa 20 asteen tuntumassa ja Lapissa 13–17 astetta. Pintavesien lämpötilat ovat valtaosin järvillä 2–6 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä.
Saaristomerellä sinilevää esiintyy paikka paikoin, kuten tässä Gullkronanselällä 29.6.2021 Copernicus-ohjelman Sentinel-2-satelliitin kuvassa. © Sisältää muokattua Copernicus Sentinel-2 -dataa (SYKE, 2021)
Avomerialueilla sinilevää havaittu kauttaaltaan, rannikoilla esiintymiä paikoitellen
Sinilevää on havaittu avomerialueilla kauttaaltaan Itämeren pääaltaalla Ahvenanmaan etelä- ja länsipuolelle saakka. Suomenlahden avomerialueilla sinilevää on vesimassan ylemmässä kerroksessa laajalla alueella Suursaarelle asti. Sinilevä saattaa nousta pintakerrokseen sään pysyessä tyynenä ja lämpimänä. Itäisen Suomenlahden avomerialueella Lavansaaren, Peninsaaren ja Seiskarin pohjoispuolella on tehty yksittäisiä pintalevähavaintoja. Saaristomerellä sinilevää on havaittu paikoittain pinnassa erityisesti Nauvon ja Korppoon pohjoisen puolisilla merialueilla ja Gullkronanselän alueella. Myös muualla sisä- ja välisaaristossa pintalevää on paikka paikoin.
Suomen rannikoilla on paikoin havaittu hieman sinilevää, ja Saaristomerellä on ollut yksittäisiä runsaita sinileväesiintymiä. Rannikkoalueilla on havaittu kuluneella viikolla sinilevää yhteensä 18:lla havaintopaikalla. Viime viikolla vastaava luku oli 14, eli suurta kehitystä rannikoiden sinilevätilanteessa ei ole tapahtunut.
Rannikkohavainnoista 10 on Saaristomereltä, joista kolmessa on havaittu runsaasti sinilevää ja lopuissa hieman sinilevää. Loput 8 havaintoa jakautuvat pääasiassa Suomenlahdelle Itärajan tuntumaan ja Helsingin edustalle sekä Selkämerelle Rauman edustalle ja Merenkurkkuun Vaasan lähettyville. Nämä havainnot viittaavat vähäiseen sinilevämäärään, mutta Rauman edustalla sinilevää on havaittu myös runsaasti yhdellä havaintopaikalla. Lisäksi Perämerellä Raahen ja Kokkolan edustalla on havaittu yksittäisillä havaintopaikoilla hieman sinilevää.
”Havainnoista päätellen sinilevätilanne rannikoilla etenee edelleen rauhallisesti ja vastaa ajankohdalle tyypillistä määrää. Kehitys on tasaista, ja lämpimien säiden jatkuessa sinilevien kasvuolosuhteet pysyvät suotuisina”, toteaa korkeakouluharjoittelija Lilja Nikula Suomen ympäristökeskuksesta.
Meriveden pintalämpötilat ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämerellä 13–17 astetta, Selkämerellä 11–17 astetta, Saaristomerellä 17–21 astetta ja Suomenlahdella 17–21 astetta. Meriveden lämpötila on noussut Perämerellä muutaman asteen verran mutta pysynyt suunnilleen samana eteläisemmillä merialueilla. Sään odotetaan jatkuvan helteisenä.
SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.
Sinileväseurantaan kuuluu yli 400 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.
Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin tai viedään lemmikkieläin eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa
Viime kesänä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Leväkukintojen kesän riskiarvio
Levätilannekooste
TARKKA-palvelu
TARKKA-palvelun kautta voi seurata sinilevätilannetta satelliittihavainnoista. Havaintoja kertyy palveluun päivittäin meri- ja järvialueilta.
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 193, etunimi.sukunimi@syke.fi
Merialueilta
Rannikon sinilevähavainnot koonnut
- Korkeakouluharjoittelija Lilja Nikula, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 209, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avomeren sinilevähavainnot
- Eotuki@syke.fi
- Tutkija Hanna Alasalmi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 064 (2.7. saakka)
- Erikoistutkija Jenni Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 078 (5.7. alkaen)
Itämeren tila
Viestintä
- Viestintäharjoittelija Venla Valtanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 194, etunimi.sukunimi@syke.fi (16.7. saakka)