Maa-ainekset muodostavat merkittävän osan luonnonvarojen käytöstä. Tilastokeskuksen mukaan noin viidennes Suomen luonnonvarojen käytöstä vuonna 2017 oli maa-aineksia.
Maa-aineksia hyödynnetään rakennushankkeissa. Monissa rakennuskohteissa myös kunnostetaan pilaantunutta maaperää. Tyypillisin kunnostusmenetelmä on pilaantuneiden maa-ainesten poistaminen kaivamalla ja korvaaminen puhtailla maa-aineksilla.
Pois kaivettavan pilaantuneen maa-aineksen määrä vuosittain on vain 1-2 prosenttia maa-ainesten kokonaiskäyttömäärästä. Kaivumassan hyödyntäminen vähentäisi kuitenkin neitseellisen maa-aineksen tarvetta ja auttaisi kiertotalouden toteuttamisessa. Suurelle osalle kaivumassoista ei kuitenkaan löydy sopivaa hyödyntämiskohdetta. Syinä ovat esimerkiksi massojen heikko laatu, pilaantuneisuus ja kaukainen sijainti suhteessa hyödyntämiskohteeseen.
Usein syynä ovat imagokysymykset. Kohteeseen ei haluta jättää pientäkään määrää haitta-aineita, vaikka riskinarvioinnin perusteella niistä ei aiheutuisi merkittäviä terveys- tai ympäristöriskejä. Haitallinen aine nähdään pelottavana mörkönä, joka halutaan hävittää kokonaan. Tämä kävi ilmi KEINO -osaamisverkoston työpajassa toukokuussa. Työpajassa joukko pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen toimijoita pohti kestävää kunnostamista.
Suomi vahvistaa rooliaan kiertotalouden edelläkävijänä myös uudella hallituskaudella. Kiertotaloudella hillitään muun muassa luonnonvarojen ylikulutusta. Kiertotaloutta tehostetaan esimerkiksi rakennusalalla.
Työpajassa muistutettiin siitä, että kestävälle pilaantuneen maan kunnostamiselle ei ole yksiselitteistä määritelmää, vaan kestävyyden määritelmä muuttuu ajan myötä. Kun kiertotalouden ratkaisut tulevat yhteiskunnassa yhä tärkeämmiksi, myös pilaantuneen maan kunnostamista määrittävät kriteerit ja imagokysymykset muuttuvat. Tulevaisuudessa sellaiset alueet, joilla pilaantumisesta aiheutuvat riskit hallitaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, voivatkin olla haluttavampia kuin sellaiset, joissa pilaantuneet massat on korvattu neitseellisellä aineksella.
Julkiset toimijat voivat edistää kiertotaloutta pilaantuneiden alueiden riskienhallinnassa aina kaavoituksesta yksittäisiin urakkatarjouksiin. Kaavoituksen avulla riskejä voidaan hallita esimerkiksi osoittamalla pilaantuneiden maiden hyödyntämiskohteiksi puistoalueiden rakenteita tai meluvalleja. Helsingin Jätkäsaaressa ja Vuosaaressa näin on tehtykin. Näin on vältetty maamassojen turha siirtely ja asuinrakennuksiin mahdollisesti kohdistuvat terveysriskit sekä saavutettu lisäksi usean miljoonan euron säästöt.
Hankintalaki mahdollistaa kestävyysnäkökulmien ja kiertotalouden kriteerien huomioon ottamisen julkisissa hankinnoissa, myös kunnostusurakoiden kilpailutuksessa. Kriteerien pohdintaan on myös kehitetty ja kehitetään edelleen työkaluja. Niitä voidaan käyttää eri vaihtoehtojen vertailuun tai tarkistuslistana ympäristö-, sosiaalisten ja taloudellisten kriteerien huomioon ottamiseksi.
Kiertotalouden vahvistaminen vaatii ajattelutavan muutosta ja toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Maamassojen turhan siirtelyn lopettaminen on yksi askel tähän suuntaan.
Riina Antikainen on Kestävän kiertotalouden strategisen ohjelman johtaja SYKEssä. Hän lepuuttaa aivojaan säännöllisesti kuntosalilla.
Puh. +358 400 148 671
etunimi.sukunimi@ymparisto.f
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa
Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO on osa hallitusohjelman toteutusta. Sen toimintaa ohjaa ja rahoittaa Työ- ja elinkeinoministeriö. KEINO tukee ja auttaa julkisia hankkijoita kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämisessä.
Pilaantuneiden maiden kunnostuksen urakkahankintojen (PIMA) kehittäjäryhmän tavoitteena on edistää kestävien ja innovatiivisten pilaantuneiden maiden kunnostuksen urakkahankintojen käyttöönottoa kunnissa ja muiden julkistoimijoiden parissa.