© Shutterstock
Korona-aika on mullistanut maailman ennennäkemättömällä tavalla. Yhä useampi työntekijä on siirtynyt työskentelemään etänä kotitoimistoilta käsin. Kun kotona vietetään enemmän aikaa, syntyy siellä myös enemmän jätteitä.
Suomen ympäristökeskus SYKE on laatinut oppaan ja vinkkilistan kotitoimistojen lajittelun motivoimiseksi ja tiedon lisäämiseksi sekajätteen vähentämisen merkityksestä.
”Kotitaloudet voivat hyödyntää opasmateriaalia vapaasti. Toivomme myös, että mahdollisimman moni organisaatio hyödyntää materiaalia sisäisessä viestinnässään kotitoimistotyöntekijöilleen”, sanoo tutkija Hanna Savolahti SYKEstä.
Biojätteen ja ruokapakkausten määrä lisääntynyt kotitalouksissa korona-aikana
Korona-aikana lisääntynyt kotikokkaus ja ruoan kotiin tilaaminen näkyvät erityisesti biojätteen sekä ruokapakkausjätteen lisääntymisenä kotitalouksissa. Tilanpuute, tietämättömyys sekä mahdollisesti työpaikan toimistoja suppeampi erilliskeräysastiasto aiheuttavat haasteita kotona.
”Kotona oleskelu voi toisaalta lisätä ruokaostosten suunnitelmallisuutta, koska olemme paremmin tietoisia jääkaapin sisällöstä ja spontaanit ravintolaruokailut jäävät vähemmälle. Tämä vähentää turhia ostoksia ja ruokahävikkiä”, sanoo Savolahti.
Jätteiden määrän lisääntymiseen on vaikuttanut myös se, että moni on käyttänyt lisääntyneen kotonaoloajan siivoamalla ja tyhjentämällä varastoja sekä remontoimalla ja sisustamalla kotia.
Kierrätystavoitteeseen on vielä matkaa
Yhdyskuntajäte on kotitalouksissa sekä organisaatioissa päivittäin syntyvää jätettä. Vuonna 2025 EUn yhteinen tavoite on kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia.
Tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti tehokkaampaa lajittelua niin kotona kuin työpaikoilla. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on pysynyt useita vuosia jo lähes samana, vuonna 2019 se oli vain 43 prosenttia.
Rakasta joka murua – biojätteet hyötykäyttöön
Erityisesti biojätteen lajittelussa on paljon parannettavaa. Arvioiden mukaan kaikesta syntyvästä biojätteestä päätyy sekajätteeksi yli puolet. Heikon lajitteluaktiivisuuden lisäksi asiaa selittää se, että kaikilla kiinteistöillä ei lajittelumahdollisuutta vielä ole. Kierrätykseen kelpaavaa biojätettä on polttoon menevästä sekajätteestä noin kolmasosa.
”Biojätteen lajittelu on mainettaan helpompaa. Biojätteen käsittelymaksu on sitä paitsi yleensä alhaisempi kuin sekajätteen, joten biojätteen lajittelusta kiittävät sekä ympäristö että kukkaro”, muistuttaa erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä SYKEstä.
Biojätteen erilliskeräyksen vauhdittamiseksi ympäristöministeriö on käynnistänyt Rakasta joka murua -kampanjan, joka kannustaa suomalaisia vähentämään ruokahävikkiä ja lajittelemaan biojätettä kotona ja työpaikalla.
Tutustu materiaaleihin:
Lisätietoja
- tutkija Hanna Savolahti, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 029 525 1592
- erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 029 525 1605