Kuvateksti: Vantaan kaupungin BEAM S 12000, pesevä imulakaisuauto ”PIMU” puhdistamassa katua tutkimuksen yhteydessä keväällä 2020 Tikkurilantiellä, Vantaan Piispankylässä. © Sami Kulovuori / SYKE
Kaupunkilaiset kärsivät huonosta ilmanlaadusta erityisesti keväisin, kun katupölyä esiintyy hengitysilmassa korkeina pitoisuuksina. Keväiset katupölykaudet syntyvät, kun katuympäristöön talven aikana varastoitunut pöly vapautuu ilmaan suurina määrinä sääolosuhteiden ollessa sopivat. Katupölyn määrää voidaan vähentää vaikuttamalla pölyn syntymekanismeihin sekä tehokkaalla puhdistamisella.
Katupölyä kertyy kaupunkiympäristöön koko talvikauden
Katupölyä syntyy hiekoituksesta, suolauksesta, ajoneuvojen renkaiden kuluttaessa tien päällystettä sekä muista ympäristön pölylähteistä kuten työmaa-alueilta. Hiekoitus lisää katupölyn määrä myös niin kutsutun hiekkapaperi-ilmiön kautta, kun renkaiden alle jäävät kivirakeet murskaantuvat ja kuluttavat samalla tien pintaa.
Syksyllä ajokelien huonontuessa ja kosteusolojen ollessa sopivat pölyävä materiaali alkaa varastoitua katuympäristöön. Osa pölystä kulkeutuu auratun lumen, hulevesien ja ajoneuvojen sivuun heittämän veden mukana kauemmas välittömästä katuympäristöstä. Suurin osa katuympäristöön varastoituneesta materiaalista saattaa kuitenkin vapautua ilmaan vasta keväällä sääolosuhteiden muuttuessa kuivemmiksi. Katupölykauden ajoitus vaihtelee vuodesta toiseen riippuen talven ja kevään sääolosuhteista, mutta ajoittuu yleensä maalis–huhtikuulle. Sääolot kuten kuivuus, vähäinen tuuli sekä katuympäristön kuilumaisuus estävät pölyn laimenemisen ja kulkeutumisen pois kaupunki-ilmasta.
Katupölyn määrää voidaan vähentää
Suomen ympäristökeskus SYKEn johtamassa tutkimushankkeessa tehdyn malliarvion mukaan katupölypäästöt muodostivat Suomessa 34 % hengitettävien hiukkasten (halkaisijaltaan alle 10 mikrometriä) ja 5,5 % pienhiukkasten (halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometriä) kokonaispäästöistä vuonna 2015. Katupöly aiheuttaa terveys- ja viihtyvyyshaittoja, kuten ärsytys- ja hengityselinoireita. Korkeista hiukkaspitoisuuksista on erityisesti haittaa kroonisista hengityselin-, sydän- ja verisuonisairauksista kärsiville.
”Katupölyn torjumiseksi on tehty runsaasti töitä, mutta se on edelleen yksi ilmansuojelun oleellisimmista haasteista Suomessa ja Pohjoismaissa, erityisesti kaupunki-ilman osalta. Tutkimusta on tehty erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta KALPA3-hankkeen puitteissa Kuopioon ulottuneet mittaukset tuovat työhön myös maantieteellistä perspektiiviä. Katupölyyn liittyvät haasteet voivat ilmetä paikallisesti ja ajallisesti eri tavoin eri alueilla, vaikka taustalla vaikuttavat samat, jo hyvin tunnetut ilmiöt”, sanoo tutkija Roosa Ritola Suomen ympäristökeskuksesta.
Katupölyn määrää keväisessä hengitysilmassa voidaan vähentää levittämällä ajoradoille laimeaa suolaliuosta sekä pesemällä katuja. Pölynsidonta suolaliuoksen avulla antaa lisäaikaa siivoukselle, mutta ei poista pölyvarastoa. Katuja pestessä ja pesumenetelmien kehityksessä on tärkeää kiinnittää huomiota hiekan poiston lisäksi pölyn poistoon. SYKEn ja Metropolian KALPA3-hankkeessa testaamat modernit imulakaisulaitteet ja takapesupalkilliset pesulaitteet osoittautuivat mittausten perusteella tehokkaiksi myös pölyn poistossa.
Katupölyn määrää voidaan vähentää myös puuttumalla pienhiukkasten syntymekanismeihin. Helsingin vilkasliikenteiselle Mäkelänkadulle KALPA3-hankkeessa tehty mallinnustutkimus osoitti, että vähentämällä liikenteessä olevien ajoneuvojen nastarenkaiden käyttöä voidaan alentaa paikallisen tason katupölypitoisuuksia erityisesti kevätkaudella.
Tutkimushankkeessa saatiin uutta tietoa katupölystä
Katupölyn lähteitä, päästövähennyskeinoja ja ilmanlaatuvaikutuksia tutkittiin SYKEn ja Metropolian toteuttamana KALPA3-hankkeessa Helsingissä, Vantaalla ja Kuopiossa. Tuore raportti kokoaa erityisesti kaksivuotisen tutkimushankkeen tulokset, mutta peilaa niitä myös viime vuosina Suomessa saatuihin tutkimustuloksiin.
KALPA3-hanke (2019–2020) on jatkumoa pitkään jatkuneelle kotimaiselle katupölytutkimukselle. KALPA-kokonaisuutta (Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset, 2015-2020) edelsi saman aihepiiriin tutkimushankkeet KAPU ja REDUST sekä NASTA-tutkimusohjelman ilmanlaatuosio. KALPA3-vaiheen rahoitukseen ja ohjaukseen osallistuivat Helsingin, Vantaan ja Kuopion kaupungit, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Savon Kuljetus Oy, Mestar Kuopio Oy ja Pohjois-Savon ELY-keskus. Katupölytutkimustoimintaa on tehty SYKEssä keväästä 2018 alkaen, kun tutkimuksessa työskennelleet tutkijat ja osa mittausinfrasta siirtyi SYKEen.
Lisätietoa