Yhteistiedote
Mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä vesistöjen rehevöitymisongelman ratkaisemiseksi? Yhteiskampanja kertoo, miten arjen toimilla voi vähentää ravinnehukkaa ja edistää yhteiskunnan omavaraisuutta.
Jokaisen teot vaikuttavat
Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta väärään paikkaan joutuessaan ne aiheuttavat haittoja, kuten vesien rehevöitymistä. Kuluttaja voi vähentää ravinteiden tuhlausta kiinnittämällä huomiota ruokavalintoihin ja jätevesiin liittyviin toimintatapoihin.
”Jokainen meistä heittää keskimäärin yli 20 kiloa syömiskelpoista ruokaa vuosittain pois. Kotitalouksien ruokahävikistä aiheutuu suomalaisille 500 miljoonan euron lasku, yli 100 000 henkilöauton vuosipäästöjä vastaava ilmastokuorma sekä merkittävää energian ja ravinteiden hukkaa. Ongelman ratkaisu on omissa käsissämme”, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Ruuantuotannossa käytetyt väkilannoitteet valmistetaan toistaiseksi valtaosin kaivannaisfosforista, joka on rajallinen resurssi sekä typestä, jonka tuotanto vaatii valtavat määrät energiaa.
”Samaan aikaan ruuantuotannossa, teollisuudessa ja kotitalouksissa muodostuu runsaasti ravinnepitoisia sivuvirtoja. Suomessa kotitaloudet tuottavat vuosittain noin 800 000 tonnia biojätettä, joka lajiteltuna on arvokas mullan, lämmön ja sähkön raaka-aine”, kertoo hallituksen ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeen koordinaattori Mikko Rahtola.
"Kotien sekajätteessä on tällä hetkellä yli kolmannes biojätettä, jota ei saada hyödynnettyä materiaalina. Määrä vastaa 6500 omakotitalon vuosittaista lämmitystarvetta sekä noin 44 000 omakotitalon vuotuista sähköntarvetta. Lajittelulla on siis merkitystä”, muistuttaa Christoph Gareis Helsingin seudun ympäristöpalveluista.
Olemme osa ruokaketjua, emme sen päätepiste
”Olemme kaikki osa ruokaketjua. Maatalous ja elintarviketeollisuus ovat tuoneet ruuan ja ravinteet kaupan kautta lautasellemme. Kotitalouksista ravinteet jatkavat jätteiden ja viemäröinnin kautta eteenpäin. Ei ole yhdentekevää, millaista ja miten ruokaa syömme”, toteaa Elävä Itämeri -säätiön viestintäpäällikkö Pieta Jarva.
”Esimerkiksi kaudenmukaiset kasvikset, palkokasvit sekä marjat ja luonnonkala ovat ravinneviisaita valintoja. Kasvisvoittoisen ruokavalion ravinnehukka on keskimäärin pienempi kuin tavanomaisen sekaruokavalion. Pieniä luonnonkaloja syömällä edesautamme vesistöjen suojelua, sillä kalastuksen kautta rehevöittäviä ravinteita saadaan vesistä pois”, Juha-Matti Katajajuuri kertoo.
”Ravitsemussuositusten mukainen lautasmalli on hyvä valinta, sillä siinä on huomioitu sekä terveyden että ympäristön vaatimukset”, täydentää Marttaliiton johtava asiantuntija Asta Kuosmanen.
Esimerkiksi proteiinin liiallinen kulutus kuormittaa jätevesien käsittelyä. ”Vessanpönttöä kannattaa muutenkin katsoa uudella silmällä. Ravinteiden hyötykäytön varmistamiseksi on tärkeää, että pönttöön päätyy vain ravinnerikasta virtsaa ja ulostetta. Myös se, kuinka paljon kemikaaleja käytämme arjessa vaikuttaa jätevesien koostumukseen ja tätä kautta ympäristön tilaan”, toteaa vesihuoltoinsinööri Paula Lindell Vesilaitosyhdistyksestä.
”Moni meistä aloittaa näihin aikoihin mökkikauden. Mökkeillessä ravinteiden käyttö näkyy käytännössä. Voisimmeko kuljettaa ruokaa maalle vain sen verran kuin jaksamme syödä, hyödyntää biojätteen oman kasvimaan mullaksi tai hankkia mökille kompostoivan käymälän? Hyvän kierteen saa aikaan monin tavoin”, vinkkaa Sitran johtava asiantuntija Anu Mänty.
Mikä kampanja?
Kiertääkö hyvä kauttasi? -viestintäkampanja tuo oivaltavien kuvitusten ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville ja muistuttaa kuluttajan roolista isossa kuvassa. Kampanja näkyy verkossa, printtimedioissa, kesän tapahtumissa sekä syksyn Hävikkiviikolla.
Kampanjan pääkoordinaattoreita ovat hallituksen Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke, tulevaisuustalo Sitra ja Elävä Itämeri -säätiö (BSAG). Kampanjassa ovat mukana Envitecpolis, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Evira, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) , John Nurmisen Säätiö, Kotitalousopettajien liitto, Käymäläseura Huussi ry, Lounais-Suomen Jätehuolto, Luonnonvarakeskus, Maa- ja kotitalousnaiset, maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Martat, Motiva, Protect Our Winters Finland ry, Suomen Kiertovoima, Suomen ympäristökeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus, Tyrsky Consulting, Valio, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesilaitosyhdistys, ympäristöministeriö sekä Ympäristöteollisuus ja –palvelut ry.
Kampanjasivustolla www.kiertaakohyvakauttasi.fi kerrotaan lisää ja ohjataan tarkemman tiedon pariin. Sosiaalisessa mediassa kampanja näkyy aihetunnisteella #kiertääköhyväkauttasi.
Lisätietoa
Kampanjakoordinaattorit
Viestintäasiantuntija Anna Toppari, Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 050 310 5828
Viestintäpäällikkö Pieta Jarva, Baltic Sea Action Group, etunimi.sukunimi@bsag.fi, puh. 050 338 1096
Johtava asiantuntija Anu Mänty, Sitra, etunimi.sukunimi@sitra.fi, puh. 0294 618 223
Erityisasiantuntija Mikko Rahtola, Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 0295324701 (kokonaisuus, biomassojen hyötykäyttö)
Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 0295326219 (kokonaisuus, ruokahävikki, ruokavalio)
Johtava asiantuntija Asta Kuosmanen, Marttaliitto, etunimi.sukunimi@martat.fi,
puh. 050 573 1765 (kestävän arjen valinnat)
Toimintovastaava Christoph Gareis, HSY, etunimi.sukunimi@hsy.fi, puh. 09 1561 2582 (biojätteen lajittelu ja kompostointi)
Vesihuoltoinsinööri Paula Lindell, Vesilaitosyhdistys, etunimi.sukunimi@vvy.fi, puh. 09 8689 0121 (jätevedet)