Valtioneuvoston uutinen Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laatimasta VN TEAS -tutkimusraportista
© Unsplash
Kiertotalouteen siirtymisessä ohjauskeinoilla on tärkeä merkitys. Olemassa oleva taloudellinen ohjaus kohdentuu lähinnä jätepolitiikkaan. Taloudellisia ohjauskeinoja tarvitaan luonnonvarojen resurssitehokkaaseen käyttöön sekä tuotteiden pitämiseen kierrossa mahdollisimman pitkään, selviää Suomen ympäristökeskuksen tekemästä raportista. Raportti on osa Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot (KIMAT) -hanketta, ja siinä on nostettu esille kansainvälisiä esimerkkejä ja keskustelunavauksia taloudellisen ohjauksen kehittämiseksi.
Kiertotalous tarkoittaa talousjärjestelmää, jossa materiaali- ja ainekierrot ovat mahdollisimman suljettuja. Neitseellisiä luonnonvaroja otetaan käyttöön mahdollisimman vähän, raaka-aineet ja tuotteet sekä niiden arvo säilytetään pitkään kierroissa ja jätteet kierrätetään uusiksi raaka-aineiksi.
Suurin osa nykyisistä kiertotalouden taloudellisista ohjauskeinoista kohdistuu jätteiden kierrätykseen raaka-aineeksi. Suomessa on käytössä jätevero ja -maksuja sekä hyvin toimiva juomapakkausten verotus yhdessä palautus-panttijärjestelmän kanssa. Joissakin muissa EU-maissa valikoimaan kuuluu myös jätteenpolton vero, pakkausveroja sekä Pay-as-you-throw- järjestelmiä. Myös tällä alueella tarvitaan ohjauskeinojen kehittämistä, jotta esimerkiksi EU:n muovistrategian tavoite muovin kierrätysasteen nostamisesta toteutuisi.
Resurssitehokkuutta luonnonvarojen käyttöön ja tuotteet kiertämään
Luonnonvarojen käytön hinnoittelu, energian käytön ohjausta lukuun ottamatta, on edelleen suhteellisen vähäistä. Luonnonvarojen käytön haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia voitaisiin sisäistää hintoihin esimerkiksi verotuksen keinoin.
Tuotteiden pitäminen mahdollisimman pitkään kierroissa on kiertotalouden keskeinen tavoite. Kiertotaloudelle haitallisia tukia karsimalla ja yritystukia uudelleen suuntaamalla voitaisiin edistää kiertotalouden innovaatioita, tuotesuunnittelua ja liiketoimintamalleja.
Taloudellisten ohjauskeinojen etuna on, että niillä voidaan korjata markkinahäiriöitä, jotka parhaillaan hidastavat siirtymistä kiertotalouteen. Taloudelliset ohjauskeinot ovat kuitenkin vain yksi keino. Ohjauskeinoja tulisi kehittää kokonaisuutena, jolloin ne tukevat toistensa vaikutusta. Lisäksi on tärkeää arvioida ja seurata ohjauskeinojen vaikutuksia.
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot (KIMAT) -hankkeen väliraportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen toteuttajat ovat Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Motiva Oy. Hankkeen seuraavissa vaiheissa tunnistetaan kiertotalouden kannalta keskeisiä arvoketjuja ja taloudellisia ohjauskeinoja niiden edistämiseksi. Lisäksi arvioidaan tarkemmin valittujen ohjauskeinojen vaikutuksia myös mallinnuksen keinoin.
Lue lisää:
Lisätietoja:
Tutkija Sarianne Tikkanen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. +358 295 251 717, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta: tietokayttoon.fi