Konenäkö tehostaa lajien kartoittamista ja suojelua

© Jari Silander

Konenäkö eli automaattinen kuvatulkinta tarjoaa uusia mahdollisuuksia lajien ja elinympäristöjen kartoittamiseen sekä luonnonsuojeluun. Automatisoidun lajintunnistuksen avulla voidaan myös säästää luonnonhoidon kustannuksia.

Luontokartoituksissa on jo kauan käytetty satelliittiaineistoja ja osin ilmakuvia. Konenäkö ja siihen liittyvät sovellukset yhdistettynä kuvauslennokkeihin antavat tutkijoille uusia välineitä luontokartoituksiin.  Suomen ympäristökeskus selvitti, voiko maastotyötä automatisoida ja tehostaa konenäön avulla ympäristöhallinnossa. 

”Opetimme konetta tunnistamaan kuvamateriaalin perusteella pohjanlumpeen, järviruo’on ja kaukasianjättiputken. Haasteita työhön aiheutti se, että kasvin ulkonäkö voi muuttua vuodenajan mukaan tai jos se kasvaa toisen kasvin varjossa”, erikoistutkija Jari Silander Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

”Tutkimuksessamme lajien tunnistaminen onnistui kuitenkin hyvin, sillä kohteesta riippuen luotettavuus oli yli 95 prosenttia. Koneen opettaminen vaatii satoja toistoja, mutta tämän jälkeen se alkaa nähdä kasvien ominaispiirteet ja oppii tunnistamaan ne. Konenäkö sopii erinomaisesti suurten videomäärien analysointiin”, Silander jatkaa.

Apua vieraslajien torjuntaan

Haitallisten vieraslajien torjunta on yksi suurimmista luonnonsuojelun haasteista. Monet haitalliset vieraskasvilajit tukahduttavat alleen alueen vakiintuneita lajeja ja vähentävät siten luonnon monimuotoisuutta. Pelkästään Suomessa on tuhansia vielä löytämättömiä jättiputken esiintymiä.

”Syksyllä tehdyssä kokeilussa konenäön avulla tunnistettiin muun muassa jättiputkea. Menetelmän avulla voidaan säästää tuhansia euroja, jos kasvin esiintymät löydetään ajoissa torjuttavaksi”, Silander kertoo.

Kustannustehokkuutta maastotöihin

Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa selvisi, että konenäössä ja automatisoidussa tiedon tuottamisessa on paljon potentiaalia. Tulevaisuudessa konenäkö voi toimia laajassakin mittakaavassa luonnonhoidon tukena. Sitä voidaan soveltaa liikenne- ja viheralueiden hoidossa, lajien kartoituksissa, luontoselvityksissä, kaavoituksen vaikutusten arvioinnissa sekä ympäristölupamenettelyissä.

Konenäön tuotantokustannukset ovat riittävän alhaiset ja työ on vaativissa olosuhteissa perinteistä maastotyötä edullisempaa. Etenkin vaikeakulkuisessa maastossa tai laajoilla alueilla automaattinen kuvatulkinta on tehokas apuväline. Esimerkiksi vesikasvien kartoituksessa voidaan tunnistaa rehevöitymisen kannalta keskeiset lajit ja niiden kasvustot.

Konenäön soveltuvuutta maastotyössä tutkittiin hankkeessa Konenäkö ympäristötiedon tuotannossa (EnVision). Hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Vaisala Oyj, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskukset sekä Luontoturva Ky. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö ja se on osa Ympäristötiedon tuotannon ohjelmaa.
 

Lisää aiheesta

• Konenäkö ympäristötiedon tuotannossa (EnVision) -hanke

• Video konenäön käytöstä luontokartoituksissa
 

Lisätietoa

Erikoistutkija Jari Silander (projektipäällikkö), Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. +358 40 747 3881, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, (lajitieto), Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. +358 295 251 585, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tuotepäällikkö Markus Melander, Vaisala Oyj
puh. +358 40 572 9367, markus.melander@vaisala.com