Suomen ympäristökeskus ja Sitra
© Eero Saarela / YHA
Lentämisen arvioidaan kaksinkertaistuvan maailmanlaajuisesti nykyisestä seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana, mikä tarkoittaa 8,2 miljardia lentomatkustajaa vuonna 2037. Suomessa etenkin kansainvälinen lentoliikenne on kasvanut voimakkaasti.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvitti Sitran toimeksiannosta lentomatkustamisen päästöjä ja keinoja päästöjen vähentämiseksi. Selvitykseen on koottu yhteen tietoa lentoalan ilmastovaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä.
Selvityksen perusteella lentoalan tekninen kehitys ja nykyiset kompensaatiomekanismit eivät ole riittäviä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Päästöjä on vähennetty kehittämällä moottori- ja alusteknologiaa sekä lennonohjausta. Muutoksia tarvitaan kuitenkin myös kansainväliseen ja kansalliseen tukipolitiikkaan sekä verotukseen. Vähäpäästöisiä vaihtoehtoisia polttoaineita pitäisi saada käyttöön nykyistä ripeämmin, luoda riittävän tiukat kriteerit päästökompensaatioille ja vähentää lentämisen tarvetta kehittämällä työn, vuorovaikutuksen ja vapaa-ajan toimintatapoja.
Lentomatkustajien määrä maanosittain vuosina 2017 ja 2037. © SYKE
”Lentomatkustamisesta on tullut länsimaissa halpuutensa takia arkipäiväinen tapa matkustaa. Lisäksi kehittyvien maiden elintason nousu lisää lentojen määrää. Lentoalan verotuskäytännöt ja tuet mahdollistavat alhaisen hintatason – kansainvälisten sopimusten mukaan lentokerosiini on verotonta ja kansainväliset lentomatkat ovat vapaita arvonlisäverosta. Valitettavasti alan tekninen kehitys ei hillitse lentoliikenteen päästöjen kasvua. Myös päästöjen kompensoinnin kriteereitä pitäisi tarkastella nykyistä kriittisemmin”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Niemistö sanoo.
Uusiutuvista raaka-aineista kestävästi tuotetuilla lentopolttoaineilla voidaan vuonna 2025 kattaa arviolta vain kaksi prosenttia alan kokonaispolttoainetarpeesta.
Tuki- ja verotusjärjestelmien uudistaminen ja yhtenäistäminen globaalisti tai vähintään Euroopan laajuisesti mahdollistaisi tasaisemman kilpailuasetelman lentoyhtiöiden välillä. Se loisi mahdollisuudet myös suurempiin päästövähennyksiin kuin mitä erilaiset kansalliset sääntelyjärjestelmät pystyvät tarjoamaan.
Uusi päästöhyvitysjärjestelmä pyrkii lentoalan hiilineutraaliin kasvuun
Euroopan talousalueen sisäiset lennot ovat kuuluneet päästökaupan piiriin vuodesta 2012 lähtien. Lisäksi maailman valtiot ovat sitoutuneet kansainvälisesti lentoalan hiilineutraaliin kasvuun vuoden 2020 jälkeen. Hiilineutraalius perustuu päästöjen kasvun kompensointiin päästöhyvitysjärjestelmä CORSIAn avulla.
”Lentoalan hiilineutraalius on teoriassa mahdollista toteuttaa erilaisin päästövähennyshankkein ja ostamalla päästöoikeuksia eli kompensaatioita muilta sektoreilta. Kompensaatioiden käytössä hyödynnetään muiden sektoreiden päästövähennyksiä. On kuitenkin epäselvää, kuinka luotettavia ja riittäviä kompensaatiot ovat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Riittävyys liittyy siihen, että jokaisen sektorin pitäisi vähentää omia päästöjään lähelle nollaa, eikä niitä silloin riittäisi muiden sektoreiden päästöjen kompensointiin”, Niemistö sanoo.
Päästöhyvitysjärjestelmä käynnistyy CORSIAn kautta vapaaehtoisten maiden osalta vuonna 2021, mutta tarkempia kriteerejä ei ole vielä julkistettu. Lisäksi yritykset ja kuluttajat voivat kompensoida lentopäästöjä erilaisten palveluntarjoajien kautta.
Niemistö ehdottaa, että organisaatiot voisivat sitoutua maksamaan päästö- tai hyvitysmaksun työntekijöidensä työmatkoista. Esimerkiksi selvityksen tilannut Sitra on kompensoinut työmatkojensa päästöt jo vuodesta 2016 lähtien. Yritykset ja yhteisöt voivat myös arvioida lentomatkustamisen välttämättömyyttä ja käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä, kuten videoneuvotteluja.
Globaali lentoliikenne kasvaa
Lentomatkustajien määrä vuonna 2017 oli yli neljä miljardia. Määrän odotetaan tuplaantuvan 8,2 miljardiin vuonna 2037. Nopeinta kasvu on Intiassa ja Indonesiassa, joissa lentomatkustajien määrä yli kolminkertaistuu.
Suomessa ulkomaan lentoliikenne kasvoi vuosina 1998-2017 vajaasta 13 miljoonasta lähes 23 miljoonaan matkustajaan. Kotimaan lennot ovat puolestaan hieman vähentyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Suomen ulkomaan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuosina 1990-2016 miljoonasta tonnista lähes kahteen miljoonaan tonniin. Päästöjen kasvu on tasaantunut 2000-luvulla, mikä johtuu lentokaluston uusimisesta ja lentoalan muusta tehostamisesta.
Lentoliikenteen osuus on noin 2–3 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä. Yhteisvaikutuksiltaan, kun huomioidaan myös muut tekijät kuin hiilidioksidi, lentoliikenteen päästöjen osuus ilmakehän lämmittämisessä on noin neljä prosenttia. Lentoliikenteen päästöjen arvioitu kasvu sekä muiden sektoreiden nopeampi päästövähennyskehitys lisäävät tulevaisuudessa lentoliikenteen päästöjen osuutta. Myös yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljessä lentomatkojen rooli voi olla suuri.
”Lentämisen sijaan voi monella reitillä jo nyt valita muita, ekologisempia vaihtoehtoja. Esimerkiksi junalla matkustamista kannattaa suosia. Vinkkejä ekologisempaan matkustamiseen löytyy lisää esimerkiksi Sitran listaamien 100 fiksun teon joukosta”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti.
Lisää aiheesta:
Kuva:
Lisätietoja:
Erikoistutkija Johanna Niemistö, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. 0295 251 836, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kehittämispäällikkö Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. 0295 251 457, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti, ennakointi, Sitra
puh. 0294 618 446, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Viestintäasiantuntija Hannele Ahponen, SYKE
puh. 050 3275 997, etunimi.x.sukunimi@ymparisto.fi
Viestinnän asiantuntija Tuula Sjöstedt, Sitra
puh. 050 373 8601, etunimi.sukunimi@sitra.fi