Pohjoismaalaiset tekevät henkilöä kohti laskettuna eniten matkoja maailmassa. Suomalaiset ovat tässä joukossa ei-toivotulla kärkisijalla.
Suomalaisten lentomatkustus on pääosin vapaa-ajan matkailua, toinen iso ryhmä on työmatkustus. Vuonna 2017 suomalaiset tekivät ulkomaille 5,4 miljoonaa lentomatkaa, joista 72 prosenttia oli vapaa-ajanmatkoja ja 28 prosenttia työmatkoja. Kotimaan lentomatkoja suomalaiset tekivät yhteensä 750 000, joista 53 prosenttia oli töihin liittyviä ja 47 prosenttia vapaa-ajan matkoja.
Pohjoismaalaisten matkustusinnon syinä pidetään Timetricin selvityksen mukaan kylmän talvi-ilmaston lisäksi suhteellisen korkeaa tulotasoa ja alhaista työttömyyttä sekä korkeita elinkustannuksia, jolloin halvemman elintason maihin matkustaminen houkuttaa enemmän.
Suomen lentomatkustajat 1998-2017. © SYKE
Suomen lentoliikenteen päästöt 1990-2016. © SYKE
Sama lento, eri päästöt
Suomen ympäristökeskus vertaili Sitran teettämässä selvityksessä kuluttajille suunnattuja, lentämisen päästöjen arviointiin tarkoitettuja laskureita. Eri laskurit antavat hyvin erisuuruisia lukuja samalle lentomatkalle.
”Esimerkiksi lennon Helsinki-Bangkok-Helsinki päästötulos vaihteli neljällä testatulla laskurilla 826 kilosta 4 049 kiloon”, erikoistutkija Johanna Niemistö Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Laskureiden avulla on kuitenkin mahdollista arvioida lentojen aiheuttamaa ilmastovaikutusta ainakin suuntaa-antavasti.
Päästölaskennan tulos vaihtelee sen mukaan, huomioidaanko laskennassa polttoaineen palamisessa syntyvien hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut ilmakehävaikutukset, polttoaineen jalostuksen ja kuljetuksen aiheuttamat päästöt, erilaiset lentokone- ja moottorityypit sekä rahdin vaikutus päästöjen jakautumiseen. Enemmistö päästölaskureista huomioi vain polttoaineen palamisessa syntyvät hiilidioksidipäästöt.
Lisäsyynä laskurien eroihin ovat poikkeamat laskentaan liittyvissä muissa taustatiedoissa, kuten matkojen etäisyyksien laskennassa tai koneiden täyttöasteen määrityksessä. Käytännössä esimerkiksi sääolosuhteet ja ruuhkat muuttavat polttoaineen kulutusta verrattuna teoreettisiin laskelmiin.
Esimerkkejä erilaisista lentopäästölaskureista ja niiden antamista tuloksista. © SYKE
Lentopäästöjen kompensointiin erilaisia keinoja
”Kuluttaja voi vähentää lentomatkustuksensa päästöjä valitsemalla välilaskuttomia lähikohteita kaukomatkailun sijaan tai siirtymällä muihin kulkuvälineisiin. Päästöjä voi myös kompensoida eri tavoin. Kuitenkin niin kauan kuin lentäminen on halpaa suhteessa muihin liikkumismuotoihin, lentomatkojen määrä tuskin kääntyy laskuun”, sanoo selvityksen tilanneen Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti.
Kuluttaja voi kompensoida lentomatkustamisen päästöjä maksamalla hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan hiilidioksidipäästöjä vähentäviä toimia muualla. Muun muassa puiden istuttaminen tai uusiutuvan energian hankkeiden toteuttaminen kehitysmaissa ovat yleisesti käytössä olevia päästöhyvityksen muotoja. Eräs palveluntarjoaja ostaa päästöoikeuksia pois EU:n päästökaupan kiintiöstä.
”Kompensaatiohankkeiden välillä on eroja muun muassa päästöyksiköiden hinnoissa ja saavutetuissa päästövähennyksissä. Kompensaation palveluntarjoajan valinnalla voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, missä päin maailmaa päästöhyvitysprojekti toteutetaan tai hyvitetäänkö hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muita ilmakehävaikutuksia. Kuluttajan on usein vaikeaa tunnistaa, mikä kompensoinnin tavoista on paras ja riittävä”, Niemistö sanoo.
Kuka ratkaisee ilmaston kohtalon? - podcast
Tietoisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta lisääntyvät, mutta silti kulutus kasvaa. Kenellä on vastuu ja valta torjua ilmastonmuutosta? Keskustelemassa kehittämispäällikkö Ari Nissinen (SYKE), ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi (SYKE) ja erikoistutkija Annukka Vainio (Luke)
Kuvat: