Uutinen 26.11.2020 klo 14.44
Seminaariporukka Musiikkitalolla.
SYKEn 25-vuotista taivalta juhlittiin seminaarissa maanantaina 23.11. Helsingin Musiikkitalolla. Verkkolähetyksenä toteutetussa tapahtumassa kuultiin mielenkiintoisia keskusteluita kestävyysmurroksesta. SYKEn pitkäaikainen pääjohtaja Lea Kauppi saateltiin ansaitulle eläkkeelle ja kapula siirtyi Leif Schulmanille. Etäkatsomossa oli parhaimmillaan noin 300 seuraajaa, jotka myös osallistuivat tapahtumaan kommentoimalla ja äänestämällä viestikentässä sekä viestimällä twitterissä.
Katso kooste päivän twiiteistä täältä.
SYKEn entinen pääjohtaja Lea Kauppi sekä tuleva pääjohtaja Leif Schulman juontaja Anna Soraisen kanssa. © Kirsi Norros
Kestävien kaupunkiseutujen kestävyysratkaisuista keskustelivat Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, liikenne- ja viestintäministeriön tutkimusjohtaja Johanna Särkijärvi, kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen YIT:stä sekä professori Jyri Seppälä SYKEstä. Paneelikeskustelun kommentaattorina vieraili start up -yrittäjä Amanda Rejström.
Ruokamurrokseen pureutuivat SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa, aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta, vuorovaikutusvastaava Jukka Kajan Verso Food Oy:stä, MMM:n elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm sekä tutkimusprofessori Minna Kaljonen SYKEstä. Marttojen toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä esitti kysymyksiä paneelille videotervehdyksessä.
Tutkimukselta ja asiantuntijatyöltä vaaditaan kestävyysmurroksessa paljon
Kaupunkien kestävyysmurrosta ja reilua ruokamurrosta käsitelleet paneelikeskustelut sekä professori Per Mickwitz keynote-puheenvuorossaan pohtivat tutkimuksen ja asiantuntijatyön roolia kestävyysmurroksessa. Alla koostetta näistä keskusteluista ja esityksistä:
Kestävyysmurroksen muistilista:
- arvioi kokeiluja ja kestävyyden edistymistä
- ota oppia tekemisestäsi, ota oppia muilta tekijöiltä
- uskalla mokata (”Dare to suck”, kehotti Pelle)
- haasta mukaan kunnianhimoisiin tavoitteisiin
- osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun
- etene rohkeasti kohti tekoja
- ”Se on tahdosta kiinni”, muistutti erityisesti Lea
Vinkkejä tutkijoille ja asiantuntijoille:
- tiedon tuotannossa ja hyödyntämisessä vaaditaan myös murrosta
- ”Tutkittua tietoa on niin paljon, että on tärkeää edetä kohti tekoja”
- muista avata omaa tutkimustasi
- ole vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa, satsaa yhteistyöhön
Kestämättömistä käytännöistä kohti reiluja, vaikuttavia ratkaisuja
Paneeleissa keskusteltiin myös kestämättömistä käytännöistä yhteiskunnassamme. Tällaisia ovat esimerkiksi kotitalouksien aiheuttama ruokahävikki, ilmastopäästöjä aiheuttava autoilu ja maanviljely suopelloilla. Nämä ongelmalliset käytännöt ja niiden ratkaisujen seuraukset jakautuvat hyvin eri tavoin yhteiskunnassa. Hyötyjen jakautumista ja menetyksiä on käsiteltävä avoimesti ja pohdittava, miten siirtymästä saadaan reilu ja oikeudenmukainen.
Ympäristöpolitiikassa on perinteisesti säädetty ja rajoitettu. Kestävyysmurros vaatii kuitenkin myös positiivisuutta: kannustamista ja hyötyjen tunnistamista.
”Tärkeintä on asettaa kunnianhimoiset tavoitteet, yritykset kyllä innovoivat tapoja päästä tavoitteisiin”, sanoi Juha Kostiainen YIT:stä. ”Näin on käynyt muun muassa ilmastonmuutostavoitteiden kohdalla.”
Panelistit totesivat myös, että yllättävässä ja monia koskettavassa tilanteessa - kuten pandemian aikana - uskalletaan selvästi tehdä isompia muutoksia kuin rutiinitilanteessa.
Kestävyysmurros brändättävä seksikkäämmäksi
Päivän päätteeksi SYKEn tutkimusjohtaja Eeva Primmer veti yhteen seminaarin antia. Hän nosti yhdeksi yllättäväksi oivallukseksi Juha Kostiaisen ehdotuksen, että kestävyysmurroksesta voisi tehdä seksikkäämpää. Eeva Primmerin mieleen jäivät myös Amanda Rejströmin sanat: ”Kuluttajan on helpointa edetä kohti kestävyysmurrosta silloin, kun voi valita itselle sopivia vaihtoehtoja, sellaisia, joista on iloa”.
”Vaikka tutkimus ja tieto auttavat priorisoimaan, emme saisi lamaantua etsiessämme tehokkainta ratkaisua. Kestävyysvalinnoissa meidän kannattaa edetä ja olla tyytyväisiä, kunhan olemme tekemässä niitä kestävämmässä päässä olevia tekoja. Myös pienet teot voivat merkitä paljon, jos niitä aletaan toistaa tai kopioida isommalla mittakaavalla”, Primmer muistutti.
Suurimman vaikutuksen Eeva Primmeriin teki kuitenkin kaikkien juhlaseminaariin osallistuneiden omistautuminen kestävyysmurrokselle. Myös tilaisuuden erinomainen juontaja Anna Sorainen tarttui tähän. Kokemukseensa vedoten Soraisen mielestä juuri omistautuminen kuvaa erinomaisesti SYKEn toimintaa ja sykeläisiä.
Seminaarin tallenne on katsottavissa täällä.