Tiedote 18.3.2013 klo 12.00
Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa säätelevän yleissopimuksen (CITES-sopimus) kuudestoista osapuolikokous päättyi viime viikon lopulla Bangkokissa. Kokouksessa otettiin pitkästä aikaa merkittäviä edistysaskeleita luonnon ja lajien turvaamiseksi. Neuvotteluissa päästiin yhteisymmärrykseen muun muassa kansainvälisillä merialueilla pyydettyjen lajien kauppaan liittyvissä kysymyksissä sekä haiden, rauskujen ja trooppisten kasvien ja eläinten kaupan rajoittamisesta.
”Yli 20 vuotta neuvoteltu päätös kansainvälisiltä merialueilta pyydettävien tuotteiden CITES-luvituksesta saatiin viimein sovittua. Mereisiin tuotteisiin kuuluu niin kaloja, kilpikonnia kuin muitakin meren eläviä. Tähän mennessä ei ole ollut selvää, kuinka kansainvälisiltä alueilta pyydetyt tuotteet luvitetaan. Nyt sopimusvaltioiden kesken päätettiin, että ne kuuluvat sen valtion lupaviranomaisten valvonnan piiriin, minkä maan satamaan kalastusalus ensimmäiseksi saapuu. Tuoreella sopimuksella saadaan osaltaan maailman merillä vallitseva villi kalastaminen säätelyn alaiseksi”, kertoo luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth Suomen ympäristökeskuksesta.
Sopimusneuvotteluissa saavutettiin myös muita merellisten lajien osalta merkittäviä ratkaisuja. EU ajoi voimakkaasti useiden taantuneiden haiden ja rauskujen listaamista sopimuksen suojiin. ”Hieman yllättäen, vaikkakin äänestysten jälkeen, kaikki haiden ja mereisten rauskujen kaupan rajoituksia koskevat esitykset hyväksyttiin. Tämä on merkittävä edistysaskel edellisiin kokouksiin verrattuna”, Petri Ahlroth jatkaa.
Myös norsujen ja sarvikuonojen suojelussa edistyttiin, kun eteläisen Afrikan maat sopivat hallitusten välisestä yhteistyötä salametsästyksen ja -kaupan ehkäisemiseksi. Myös Kaakkois-Aasian maat lupasivat lisää toimia laittoman norsunluu- ja sarvikaupan kitkemiseksi.
Tulevaisuuden haasteena tulee olemaan eri maiden, myös Suomen, rajaviranomaisten valmius tunnistaa kielletyt trooppiset kasvit ja puulajit kaupallisista tuotteista. Varsinkin puutavaran ja -tuotteiden tunnistaminen on vaikeaa.
”Osapuolikokouksen hyvää henkeä kuvaa myös se, että kaikki kasvistoa koskevat esitykset hyväksyttiin konsensuspäätöksillä. Tällaista ei ole tapahtunut koskaan ennen CITES-sopimuksen historiassa. Sopimusneuvotteluiden onnistuminen kertoo maailmanlaajuisesta huolesta luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä”, toteaa Petri Ahlroth.
CITES-sopimus
CITES-sopimuksen tarkoituksena on suojella luonnonvaraisia kasveja ja eläimiä valvomalla niillä käytävää kauppaa. Sopimukseen on liitetty lajeja, joiden on todettu uhanalaistuneen tai jotka ovat vaarassa tulla uhanalaisiksi niillä käytävän kansainvälisen kaupan seurauksena. Kaikissa sopimuksen jäsenmaissa on CITES-lupaviranomainen, jolta saa tietoja luvanvaraisista lajeista sekä tuonti- ja vientiehdoista. Suomessa CITES-lupaviranomaisena toimii Suomen ympäristökeskus.
Lisätiedot
Luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 176 6307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ylitarkastaja Stella From, CITES-lupaviranomainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 673, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ylitarkastaja Harry Helmisaari, CITES-lupaviranomainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 7401 612, sähköposti cites@ymparisto.fi
Kuva tiedotusvälineiden käyttöön
Rauskun vapautus (.jpg, 1498 kt)
Kalastajat vapauttavat sivusaaliiksi joutuneen rauskun Omanin rannikolla. Rauskun kalastaminen ja kauppa on kielletty. Kuva Riku Lumiaro.