Tiedote 12.10.2017 klo 11.49
Helsingin kaupunki ja Suomen ympäristökeskus SYKE tiedottavat
Helsingissä selvitetään ensimmäistä kertaa merenlahtien vedenalaista melua. Kaupungin sisälahtien äänimaisema on erilainen kuin avomerellä, sillä kaupungin äänet kantautuvat myös veden alle. Autoliikenteen aiheuttama matalataajuinen melu erottuu vilkkaasti liikennöidyn väylän läheisyydessä myös vedenpinnan alla tehdyissä mittauksissa.
Eeva Sairanen (vas.) ja Joonas Syrjälä Suomen ympäristökeskuksesta sekä Jukka Linder Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta nostavat mittalaitteita Kruunuvuoren selällä. Taustalla Katajanokanluoto. © Kuva: Heikki Peltonen / Suomen ympäristökeskus
Helsingin kaupunki ja Suomen ympäristökeskus mittaavat tänä ja ensi vuonna vedenalaista melua Helsingin sisälahdilla. Helsingin vedenalaista äänimaailmaa nauhoitettiin ensimmäisen kerran kesä- ja heinäkuussa Laajalahdella sekä Kruunuvuorenselällä.
Kruunuvuorenselkä on selvityksen kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä sitä halkovat Ruotsin-laivat, Tallinnan-katamaraanit, vesibussit ja yhteysalukset. Lisäksi veneilykaudella huviveneliikenne on siellä erittäin vilkasta. Aivan rannan tuntumassa rakennetaan Kalasataman kaupunginosaa, ja merialueen välittömässä läheisyydessä kulkee vilkkaasti liikennöity Itäväylä.
Vedenalaisen melutilanteen selvitys on osa Helsingin kaupungin Itämeri-toimenpideohjelmaa, jota se toteuttaa Itämerihaaste-verkostoaloitteen puitteissa.
”Tavoitteena on tehdä peruskartoitus vedenalaisesta melusta pääosin Kruunuvuorenselällä jatkoselvitysten ja toimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi”, kertoo Itämerihaasteen koordinaattori Lotta Ruokanen Helsingin kaupungilta. ”Selvitämme, mitä ja millaista veden alla meluavaa ihmistoimintaa alueella on ja miten se vaihtelee ajallisesti.”
Alustavien tulosten mukaan kaupungin äänet, erityisesti liikennemelu, erottuvat myös vedenpinnan alla tehdyissä mittauksissa. Ensimmäisten mittausten perusteella Kruunuvuorenselällä äänimaisema vaihtelee eri vuorokauden aikoina paljon ja melu on paikoin voimakasta.
Alustavia tuloksia. Laajakaistaisen melun äänenpainepainetaso Hylkysaaren, Lonnan, Katajanokanluodon ja Vasikkasaaren mittauspisteissä. Vuorokausivaihtelu näkyy kaikissa pisteissä selkeästi: vuorokauden kaksi ensimmäistä tuntia ovat hiljaisempia. 140 dB vesimelu vastaa noin 80 dB ilmamelua. © Kuva: Jukka Pajala / Suomen ympäristökeskus
Vedenalainen melu riippuu paitsi äänen lähteestä ja sen laadusta (voimakkuus ja taajuus), myös alueen akustisesta ympäristöstä, kuten veden syvyydestä, pohjan laadusta ja aallokosta. Lähellä oleva ranta ja pohja voivat sekä heijastaa että vaimentaa ääniä, joten ääni käyttäytyy matalissa lahdissa eri tavoin kuin avomerellä. Äänen käyttäytymiseen voivat vaikuttaa myös veden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. Tässäkin mielessä Kruunuvuorenselkä on hyvin dynaaminen vesialue, koska Vantaanjoen virtaama ja sen Kruunuvuorenselälle tuoman saviaineksen määrä vaihtelee ja vesi on monella tavalla kerrostunutta mm. suolaisuuden mukaan.
”Itämeren avomerialueilla on viime vuosina tehty vedenalaisen melun kartoituksia ja kehitetty mittaus- ja arviointimenetelmiä”, toteaa tutkija Eeva Sairanen SYKEstä.
”Luonnollisen äänimaiseman merkittävästi ylittävä melu voi aiheuttaa merinisäkkäille ja kaloille vakavia haittoja. Avomerialueella tärkein melun lähde on meriliikenne, mutta rannikolla meluun voi vaikuttaa myös kaupunkirakenne ja kaupungin kehittyminen muun muassa tieliikenteen ja suurimittakaavaisen rakentamisen kautta”, Sairanen kertoo.
Ensimmäinen mittauskierros Kruunuvuorenselällä tehtiin heinäkuun lopulla vilkkaimman veneilykauden aikana. Mittaukset toistetaan lokakuussa veneilykauden hiljennyttyä, jolloin päästään arvioimaan erityisesti huviveneliikenteen vaikutusta vedenalaiseen äänimaisemaan. Talvella akustiset olot ja äänimaisema muuttuvat jälleen. Vesiliikenne vähenee ja mahdollinen jääpeite vaimentaa sekä ilmasta kantautuvia ääniä että aallokon syntyä. Toisaalta jää voi itsessään aiheuttaa ääniä veden alle esimerkiksi jäälauttojen törmätessä yhteen. Mittauksia on tarkoitus tehdä vielä tammi-helmikuussa.
Ihmisen aiheuttaman vedenalaisen melun potentiaalisia riskejä ja vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi vertaamalla mitattua melua alueella tavattuun kalalajistoon ja saatavilla olevaan tutkimustietoon alueen lajien kuuloaistin herkkyydestä.
Lisätietoja:
Tutkija Eeva Sairanen, Suomen ympäristökeskus, puh. 050 351 8170, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
https://biasproject.wordpress.com/
http://www.syke.fi/hankkeet/bias
Ympäristösuunnittelija Lotta Ruokanen, Helsingin kaupunki, puh. 040 334 7078, etunimi.sukunimi@hel.fi
www.itamerihaaste.net
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön:
Mittalaitteita_nostetaan_Kruunuvuorenselällä_1_tiedotusvälineille(.jpg, 2,48 MB)
Kuvateksti:
Miska Kopponen Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta ja Heikki Peltonen Suomen ympäristökeskuksesta nostavat mittalaitteita Kruunuvuorenselällä. Taustalla Lonna ja Suomenlinna. Kuva: Eeva Sairanen
Mittalaitteita_ nostetaan_Kruunuvuorenselällä_2_tiedotusvälineille (.jpg, 1,23 MB)
Kuvateksti:
Jukka Linder (vas.) Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä Joonas Syrjälä ja Eeva Sairanen Suomen ympäristökeskuksesta nostavat mittalaitteita Kruunuvuoren selällä. Taustalla Katajanokan jäänmurtajat ja Merihaka. Kuva: Heikki Peltonen
Mittalaitteita_ nostetaan_Kruunuvuorenselällä_3_tiedotusvälineille (.jpg, 1,14 MB)
Kuvateksti:
Eeva Sairanen (vas.) ja Joonas Syrjälä Suomen ympäristökeskuksesta sekä Jukka Linder Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta nostavat mittalaitteita Kruunuvuoren selällä. Taustalla Katajanokanluoto. Kuva: Heikki Peltonen
Kruunuvuorenselkä_äänenpainetaso_tiedotusvälineille (.png, 1,49 MB)
Kuvateksti:
Alustavia tuloksia. Laajakaistaisen melun äänenpainepainetaso Hylkysaaren, Lonnan, Katajanokanluodon ja Vasikkasaaren mittauspisteissä. Vuorokausivaihtelu näkyy kaikissa pisteissä selkeästi: vuorokauden kaksi ensimmäistä tuntia ovat hiljaisempia. 140 dB vesimelu vastaa noin 80 dB ilmamelua. Kuva: Jukka Pajala