Maaliskuun lopulla käynnistyi luontorunokilpailu Suomen luonnon päivän kunniaksi. Kilpailu alkoi vahvasti, siihen on tullut yllättävän paljon runoja. Tähän mennessä kilpailuun on lähetetty yli 450 runoa.
Luontorunot ovat tärkeitä meille suomalaisille
Tähän mennessä saapuneissa runoissa liikutaan Suomen luonnossa eri vuodenaikoina. Kevät on ollut runojen suosituin vuodenaika. Runoissa liikutaan muistoissa ja nykyhetkessä, maalla ja kaupungissa, sadesäässä, usva-aamuissa, tähtiöinä, hellepäivinä. Ne kertovat hetkistä mustikkametsässä, kissankelloniityillä, lummelammilla ja ikikuusikoissa.
Kuva Riku Lumiaro.
Runoista löytyy paljon eläimiä. Kurjet, joutsenet, kuikat ja varikset ovat huutaneet itsensä monen muistoihin ja runoihin. Sudet, karhut, ilvekset, oravat, maamyyrät ovat myös läsnä. Selkärangattomiakin löytyy paljon: perhosia, kovakuoriaisia, kastematoja ja hämähäkkejä. Eräs osallistuja on kirjoittanut oman runon jopa karhukaisille.
Runot kertovat luonnon kauneudesta ja rauhasta ja luontoon sulautumisen hetkistä. Monissa runoissa on myös mukana ympäristöhuolia ja ajankohtaisia koronakevään tuntemuksia.
Runoja voi lähettää heinäkuuhun saakka
Kilpailu on käynnissä heinäkuun puoliväliin asti. Kilpailuun voivat osallistua kaiken ikäiset suomalaiset ja Suomen luonnosta kiinnostuneet. Kilpailun tavoitteena on saada talteen ja nostaa esille hienoja luontorunoja. Toisaalta runojen avulla välittyy se, mitä ihmiset tällä hetkellä arvostavat luonnossa.
Runokilpailun suojelijana on Tasavallan presidentin puoliso runoilija Jenni Haukio, joka hänkin on päässyt muutamaan luontorunoon mukaan. Jenni Haukio toimii myös kilpailun tuomarina ja valitsee kymmenen finalistin joukosta Suomen luonnon päivänä 29.8. julkistettavan voittajan.
Lisätiedot
Toimittaja Minna Pyykkö, Yleisradio, p. 040 707 6688, etunimi.sukunimi@yle.fi
Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus, p. 040 509 8654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lue aiheesta lisää