Luonnossamme ovat yleistymässä kookkaat, liikkumiskykyiset, monisukupolviset, ravinnonkäytöltään laaja-alaiset tai typensuosijakasveja syömään sopeutuneet perhoset. Ilman typpilaskeuman aiheuttama maaperän rehevöityminen on vaikuttanut voimakkaasti siihen, mitkä perhoslajit ovat runsastuneet tai vähentyneet viime vuosikymmeninä Suomessa.
Suomen ympäristökeskuksen johtaman kansainvälisen tutkimusryhmän kehittämä malli kokoaa yhteen tutkimustietoa kasvinsyöjähyönteisten kannanmuutoksiin vaikuttavista tekijöistä. Niitä ovat mm. hyönteislajin ravinnonkäytön laajuus, liikkumiskyky, vuosittainen sukupolvien määrä ja toukka-asteen ravintokasvien kasvupaikkavaatimukset suhteessa typen määrään maaperässä.
Mallin avulla voidaan ennustaa, mitkä hyönteislajit runsastuvat tai vähenevät. Ennusteita testattiin keräämällä lajiominaisuuksia ja kannanmuutoksia vuosina 1993–2012 koskevat tiedot yli 1 000:sta Pohjois-Euroopassa esiintyvästä perhoslajista. Perhosten kannanmuutoksia koskevat tiedot laskettiin Hyönteistietokannasta, johon suomalaiset hyönteisharrastajat tallentavat vuosittain havaintonsa.
Ilmastonmuutos kasvattaa maamme typpilaskeumaa
Ennusteiden mukaisesti havaittiin, että Suomessa voimakkaimmin ovat runsastuneet perhoslajit, joilla on useampi kuin yksi sukupolvi vuodessa, hyvä liikkumiskyky, laaja valikoima ravintokasveja ja ravintokasvit suosivat runsastyppistä maaperää. Maaperän typpipitoisuus vaikuttaa sekä kasvillisuuteen että kasviyksilöiden sisältämän typen määrään. Lopulta vaikutukset heijastuvat myös perhosten kannanmuutoksiin.
Typensuosijakasveilla toukkana elävät perhoset ovat runsastuneet Suomessa viime vuosikymmeninä, esimerkkinä nokkosella elävät kuvan karttaperhonen ja neitoperhonen. Kuva Janne Heliölä.
Tutkimuksen perusteella voidaankin ymmärtää useita maamme hyönteislajistossa viime vuosina tapahtuneita muutoksia ilmaston lämpenemisen aiheuttamien muutosten ohella. Etelä- ja Keski-Suomessa ilmasta peräisin oleva typen laskeuma ylittää ns. kriittisen rajan, ja ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän entisestään maamme typpilaskeumaa.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Global Ecology and Biogeography -tiedesarjassa.
Lisätiedot
Erikoistutkija Juha Pöyry, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 534, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi