Uutinen 13.10.2022 klo 13.17
© Kai Widell
Kestävyysmurroksen toteuttamiseen tarvitaan monitieteistä, sektorirajat ylittävää yhteistutkimusta ja uusia innovaatioita. Kestävyysmurroksen toimijoilta – datan tuottajilta ja sen hyödyntäjiltä – tarvitaan avoimuutta, joka synnyttää positiivisen kierteen myös toimintaan sitoutumiseen. Murroksen toteutumiseen tarvitaan yhteistä toimintakulttuuria ja laajasti jaettuja, yhteisiä toimintatapoja. Jakamalla datan, julkaisut ja menetelmät avoimesti edistetään myös kestävyysmurrosta.
Kestävyysmurroksen ja avoimen tieteen yhtymäkohdista keskusteltiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivillä touko-kesäkuun taitteessa. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen ympäristökeskus ja Avoimen tieteen koordinaatio. Kesäpäivien keskeisenä viestinä avoimen tieteen vaikutuksista voidaan pitää sen aikaansaama sitoutuminen ja osallisuus sekä tutkittuun tietoon perustuva toiminta.
Avoin tieto vähentää tuskaa ja lisää osallisuutta
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer painotti puheenvuorossaan, että kestävyysmurros edellyttää uusia tiedon hyödyntämisen tapoja. Tiedon käyttäjiä eli tutkimustiedon ja datan hyödyntäjiä sekä tiedon tuottajia on tuotava yhteen uusien yhteistyömuotojen avulla.
Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman kumosi puheenvuorossaan sanonnan ”tieto lisää tuskaa” julistamalla, että avoin tieto vähentää tuskaa. Avoin data voi lisätä esimerkiksi maanomistajien sitoutumista ympäristönsuojeluun. Yhteiskunnan kaikkia osa-alueita läpileikkaava kestävyysmurros vaatii toteutuakseen paljon aktiivista yhdessä tekemistä ja digitalisaation hyödyntämistä. Tiedon avoin saatavuus tuo sille lisää käyttäjiä, mikä lisää myös tieteellisten läpimurtojen todennäköisyyttä.
Erilaiset avoimen tiedon käyttäjät saavat aikaan ymmärrystä ja osallisuutta, jolloin kestävyysmurroksen aikaansaaminen edistyy. Samalla avoimen tiedon yhteistuotanto kasvaa. ”Avoimuuden ja tiedon jakamisen suurin kysymys on toimintakulttuuri. Haluammeko tehdä sen ja uskommeko sen hyvää tuovaan voimaan? Kun sen kynnyksen yli pääsee, loppu on vain tekemistä”, Schulman totesi.
Päätöksenteossa tarvitaan avointa tietoa
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski korosti hallinnon tarvitsevan päätöksenteossaan avointa, tutkittua tietoa. Esimerkiksi ympäristöministeriö toimii monitahoisten ilmiöiden parissa, ja tutkitun tiedon saatavuudella on merkittävä rooli. Damski peräänkuuluttikin tiedon laatua ja avoimuutta: ”Kaikki mitä teemme, perustuu tutkittuun tietoon. Tiedon, jota käytämme, on oltava maailmanluokkaa”, hän totesi.
Avoimen tiedon jakaminen antaa hallinnolle mahdollisuuden toimia tutkitun tiedon pohjalta. Damski muistutti myös, että dataa kerättäessä on huomioitava tiedon käytön ylisukupolvisuus: on mahdollista, että tulevat sukupolvet ovat paljon parempia hyödyntämään kerättyä dataa.
Oulun yliopiston vararehtori Taina Pihlajaniemi muistutti avoimen tieteen roolista globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Tieteiden välinen yhteistyö ja monitieteiset ratkaisut rakentuvat avoimelle tieteelle. Avoin tiede ei Pihlajaniemen mukaan ole vain tiedemaailman ja rahoittajien asia, vaan datan ja tutkimustulosten saatavuus herättää paljon laajempaa kiinnostusta. Pihlajaniemi toimii avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen ohjausryhmän puheenjohtajana.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen korosti kommenttipuheenvuorossaan oikean tilannekuvan tärkeyttä. Ilmastonmuutokseen liittyvät ratkaisut edellyttävät tietoa siitä, mitä ilmastolle on tapahtumassa. Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan kansallista konsensusta, ja avoin tiede voi torjua haitallisia harhakäsityksiä.
Avoin tiede luo luottamusta
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivien paneelikeskustelussa pureuduttiin siihen, miten uusi ja vanha avoin tieto tukevat kestävää yhteiskuntaa. Paneelissa keskustelivat Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää, Jyväskylän yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen, VTT:n liiketoiminnan johtaja Tiina Nakari-Setälä, Gaia Consultingin johtaja Mari Hjelt ja johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen valtionvarainministeriöstä. Puheenjohtajana toimi Eeva Primmer.
Jyrki Hakapää korosti avoimen tieteen luovan luottamusta tutkijoita ja tutkimustuloksia kohtaan. Mikko Mönkkönen taas muistutti, että yliopistot tuottavat jatkuvasti dataa, ja on tärkeää varmistaa, ettei se joudu maksumuurien taakse vaan pysyy yhteiskunnan käytettävissä.
Tiina Nakari-Setälä kertoi vaikuttavuuden syntyvän VTT:llä silloin, kun sen kehittämiä ratkaisuja otetaan käyttöön yhteiskunnassa. Tutkimuksen tuottama hyöty ja arvo yhteiskunnalle syntyvät innovaatioiden kautta.
Mari Hjelt kuvasi, miten Gaia Consultingin toiminnassa on keskeistä muokata ja syntetisoida avoimesti saatavilla olevaa tutkimusdataa ja julkaisuja siten, että asiakkaat voivat hyödyntää niitä. Yhtiön liiketoimintamalli perustuukin avoimesti käytettävissä olevalle tiedolle. Ongelmana ei Hjeltin mukaan ole tiedon puute, vaan merkityksellisen tiedon avoin koostaminen.
Mikko Mönkkönen totesi, että avoin tiede asettaa tutkijoille kovat vaatimukset rahoitushakemuksissa, minkä vuoksi tutkimusorganisaatioiden on tarjottava tutkijoille hyvät avoimen tieteen palvelut. Avoimen tieteen tukipalveluiden on tarkoitus viedä taakkaa pois tutkijoilta. Samaan aikaan myös tutkijat vievät avointa toimintakulttuuria eteenpäin.
Avoin tiede edellyttääkin avointa tapaa viestiä asioista, ja tieto ja data tarvitsevat tuekseen automatiikkaa, analytiikkaa, tekoälyä sekä inhimillistä työtä. Verkostoitumis- ja innovaatiokulttuuri luovat mahdollisuuksia näkemysten kokoamiseen ja avoimeen keskusteluun sidosryhmien kanssa.
Osallistu talvipäiville
Avoimen tieteen ja tutkimuksen talvipäivät järjestetään 9.-11.11. Jyväskylän yliopiston ja Avoimen tieteen koordinaation yhteistyönä.
Katso tapahtuman videotallenteet
Lisätietoja
- Tutkimusjohtaja Eeva Primmer, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 521