Pilottihankkeeseen osallistui kaksitoista Etelä-Savon kuntaa, joista yksi oli Puumala. Järvi-Suomessa on runsaasti vesistöjä kuten myös rantakaavoja. © Adobe Stock
Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään eli VOOKA-hankkeen pilottivaihe valmistui helmikuussa. Etelä-Savon 12 kunnan noin 2 700 voimassa olevaa asema-, yleis- ja rantakaavaa on nyt viety valtakunnalliseen tietomallimuotoon. Pilottihankkeen havainnot ja siinä kehitetyt toimintamallit auttavat jatkossa, kun kaavoja ryhdytään viemään tietomallimuotoon maanlaajuisesti.
Suomessa ei ole saatavilla valtakunnallisesti yhtenäisessä muodossa tietoja kaavoista, vaikka lähes kaikki alueidenkäyttö ja rakentaminen on niistä riippuvaista. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) VOOKA-hankkeen keskeisin tavoite on luoda koko maan kattava kaavojen vektorimuotoinen hakemistokartta. Yhtenäisessä muodossa saatavilla oleva aineisto helpottaa tulevaisuudessa sekä kuntien ylläpitotaakkaa että tiedon etsijän työtä.
– Etelä-Savossakin on paljon pieniä kuntia, joilla ei ole resursseja itse ylläpitää kaavoituksen tietoja ja järjestelmiä. Kun rakentamista ja alueidenkäyttöä ohjaavat kaavatiedot ovat tulevaisuudessa saatavilla valtakunnallisesti rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, tulee hyöty konkretisoitumaan, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija ja VOOKA-hankkeen projektipäällikkö Kaarina Vartiainen kertoo.
Työ sisälsi aineistojen vertailua ja harmonisointia
Hankkeen alussa Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä saatuja ja kuntien toimittamia kaava-aineistoja vertailtiin keskenään. Osa vertailusta pystyttiin toteuttamaan automatisoidusti, mutta myös manuaalista työtä tarvittiin. Vertailun lisäksi Ubigun, Gispon ja Plandisainin muodostama konsulttiryhmä korjasi virheitä ja harmonisoi aineistoja.
Työssä kaavoille annettiin yksilöivät tunnisteet, ja niihin liitettiin keskeiset taustatiedot. Jokaisen kaava-alueen ulkorajat selvitettiin, ja ne muunnettiin yhdessä sovittuun valtakunnalliseen tietomallimuotoon. Tämä on välttämätöntä, jotta kaavarajat saadaan yhdistettyä samaan hakemistoon. Aluerajaukseen linkitettiin tärkeimmät kaava-asiakirjat eli kaavakartta ja kaavamääräykset. Kaavojen koko sisältöä ei siis muutettu tietomallimuotoon.
Harmonisoitu ja tietomallimuotoinen aineisto tullaan siirtämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, josta tietoja voi karttapalvelun ja rajapintojen kautta tulevaisuudessa käyttää. Valtakunnallinen palvelu on hallittu ratkaisu tilanteeseen, jossa EU-komission asetus arvokkaista tietoaineistoista tulee edellyttämään, että kaavat tuodaan saataville.
Pilotin ansiosta kunnilla on käytössään aiempaa parempi aineisto
Etelä-Savon alueella maapinta-alasta on kaavoitettu 80 prosenttia ja alueella on noin 2 700 kaavaa. Kaava-aineistoja hankittiin sekä Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä että kunnista. Kunnat tai niiden konsultit toimittivat omat kaavaindeksinsä, kaavakarttansa, määräyksensä ja merkintänsä hankkeelle perustettuun tiedostonlatauspalveluun.
Pilottihankkeessa kävi ilmi, että kuntien käytännöt hallita kaavamuutospäätöksiä tai useaa erillistä aluetta koskevia kaavoja poikkeavat toisistaan. Myös dokumenttien nimeämisen käytännöt vaihtelevat. Kaavaselostukset oli harvoin digitalisoitu ja tiedot kaavan hyväksymis- ja voimaantulopäivistä oli hankala löytää.
Aineistojen etsiminen ja toimittaminen vaati kunnilta työtä. Etelä-Savon kunnissa kokemus pilottihankkeesta oli positiivinen.
– Tiesimme, että meillä on muun muassa päällekkäisiä kaavarajoja ja että tämä asia pitää joskus korjata. VOOKA-hankkeessa kaava-aineistoja korjattiin sekä automaattisesti että manuaalisesti. Nyt meillä on aiempaa parempi aineisto käytössämme. Projekti oli meille hyvä kokemus, ja työmäärä oli erittäin kohtuullinen, kaavoitusinsinööri Minna Frosti Mikkelin kaupungilta kertoo.
Pilottiprojektin myötä Etelä-Savon kunnat saivat myös ranta-asemakaavojen ulkorajat ja kaavakartat digitaalisessa muodossa. Kunnat voivat halutessaan ladata ne omiin karttapalveluihinsa. Mikkelissä nämä aineistot olivat karttapalvelussa jo ennen projektia.
Kehitystyöstä ja kokemuksista valtakunnallisia hyötyjä
– Yhteistyö kuntien ja hankkeen muiden toimijoiden kesken oli erittäin sujuvaa. Etelä-Savon ELY-keskuksen maankäytön asiantuntija Jari Ahosen osaamisesta ja verkostosta oli aineiston keruussa ja harmonisoinnissa suuri apu. Etelä-Savossa kerätyistä opeista ja kokemuksesta on meille valtavasti hyötyä jatkossa, Vartiainen kiittelee.
Pilottihankkeessa kehitetty automatisointiprosessi, ohjeet ja hallintomalli auttavat kaavojen harmonisoinnissa, kun hanke laajenee valtakunnalliseksi. Tavoitteena on, että kaavatiedot ovat koko Suomen kattavasti saatavissa rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä vuoden 2029 alussa. Pilotin aikana Python-ohjelmointikielellä luodut työkalut ja avoin ohjelmakoodi on julkaistu GitHub-palvelussa.
Suomen ympäristökeskuksen koordinoima VOOKA-hanke kytkeytyy ympäristöministeriön ja Syken Ryhti-hankkeeseen. Se uudistaa rakennettua ympäristöä koskevan tiedon hallintaa, käsittelyä ja hyödyntämistä. Osana hanketta toteutetaan valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, joka otetaan käyttöön vaiheittain vuonna 2024. Tietojärjestelmään kootaan alueidenkäyttöä ja rakennuksia koskevat tiedot yhteentoimivassa muodossa.
VOOKA-pilottihankkeen tuloksia käsitellään Ryhti-infossa 16.3. Lisätietoja hankkeen tuloksista löytyy Syken verkkosivuilta.
Lisätietoja
- erikoistutkija Kaarina Vartiainen, VOOKA-hankkeen projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 050 436 1796