Uutinen 20.3.2023 klo 15.50
Ilmastonmuutos etenee, ja sen vaikutukset heikentävät ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Tieto käy ilmi hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n maanantaina 20. maaliskuuta 2023 julkaisemasta yhteenvetoraportista, joka koostaa yhteen kuusi aikaisempaa raporttia.
Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisia vaikutuksia
Ihmisten toiminnan aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat lämmittäneet ilmastoa jo 1,1 astetta 1800-luvun lopusta. Lämpeneminen on johtanut selviin muutoksiin maapallollamme. Sään ääri-ilmiöistä, kuten kuivakausista ja rankkasateista, on tullut yleisempiä ja voimakkaampia, jäätiköt ovat huvenneet ja merivesi on noussut yli 10 senttimetriä vuodesta 1993. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vähentävät ruuan tuotannolle välttämätöntä pölytystä ja maaperän elinvoimaisuutta sekä kasvattavat tuholais- ja tautiriskejä. Seuraukset vuorostaan heikentävät ruokaturvaa kaikkialla maailmassa.
”Jos lämpötila nousee yli 1,5 astetta maapallolla, liittyy ilmastonmuutokseen riskejä, jotka ovat vakavampia kuin aiemmin on arvioitu. Hillinnän lisäksi tarve sopeutua ilmastonmuutokseen kasvaa kaikkialla maailmassa”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen ilmastoratkaisut-yksikön johtaja, professori Jyri Seppälä.
© Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö.
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii laajoja muutoksia ja hillintätoimia tuotannossa
Tarvitsemme nopeita ja kattavia muutoksia niin tuotannossa kuin kysynnässä, jotta ilmastonmuutos voidaan pysäyttää 1,5–2 asteen lämpötilan nousuun. Tuotannon päästövähennystoimien tulisi keskittyä etenkin energiaan, liikenteeseen, rakentamiseen ja ruokaan.
Yksi tehokas keino vähentää päästöjä on energiajärjestelmän murros, jossa siirrymme puhtaisiin energiatuotantoratkaisuihin sekä lisäämme energiatehokkuutta ja -säästämistä.
”Hyvä uutinen on, että tuulivoimatuotanto on jo lisääntynyt erittäin nopeasti viime aikoina, sillä tuulivoima auttaa meitä luopumaan nopeammalla tahdilla fossiilisista polttoaineista. Nyt meidän täytyy edistää tuulivoiman kustannustehokasta integroimista sähköjärjestelmään”, kertoo tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen Suomen ympäristökeskukselta.
”Tuulivoiman saatavuus kuitenkin vaihtelee, joten meidän on myös lisättävä energiatehokkuutta ja -säästämistä. Lisäksi meidän on kehitettävä varastointiratkaisuja, jotka mahdollistavat aiemmin tuotetun energian käyttöönoton myöhempänä ajankohtana. Meidän on myös osattava reagoida kulutuksen ajalliseen vaihteluun”, Kopsakangas-Savolainen sanoo.
Tuulivoiman saatavuuden vaihtelu ja energian viimeaikainen niukka tuotantokapasiteetti ovat aiheuttaneet voimakasta tuntikohtaista energian hintavaihtelua. ”Tuntien välinen hintavaihtelu on taloudellisesti hyvä asia sellaisille kotitalouksille ja yrityksille, joissa energiaa voidaan kuluttaa ajallisesti joustavasti. Hintavaihtelu tekee myös varastointiratkaisuista kannattavampia”, Kopsakangas-Savolainen kertoo.
© Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö.
Liikenteessä meidän on siirryttävä päästöttömiin tai hyvin vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin, kuten sähköajoneuvoihin ja vihreän vedyn kautta valmistettuihin polttoaineisiin. Rakentamisessa ja infrastruktuurissa meidän on vähennettävä energian ja suuripäästöisimpien materiaalien käyttöä.
Myös ruokajärjestelmä on keskeisessä roolissa päästövähennystoimissa. "Voimme vähentää suomalaisessa ruokajärjestelmässä kasvihuonekaasupäästöjä laajamittaisilla toimilla turvemailla ja vähentämällä kotieläinperäisten tuotteiden kulutusta”, summaa tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta. ”Tarvitsemme turvemaiden päästöjen hillintään monipuolisia, alueelliset erot huomioivia ohjauskeinoja. Autamme koko ruokajärjestelmää uusiutumaan, kun investoimme uudenlaisiin tapoihin tuottaa kasvi- ja kalapohjaisia raaka-aineita”, Kaljonen korostaa.
Päästövähennystoimia tarvitaan myös ruuan, kulutuksen sekä tuotteiden ja palveluiden kysynnässä
Voimme leikata kulutuksen aiheuttamia päästöjä siirtymällä kasvispainotteisempaan ruokaan, kuluttamalla kohtuullisesti sekä suosimalla vähäpäästöisiä tuotteita ja palveluja, joita ovat esimerkiksi vaatteet, elektroniikka, huonekalut ja matkustuspalvelut. Kasvispainotteisempaan ruokaan siirtyminen parantaisi myös ravitsemusta koko väestön tasolla.
”Ilmastobarometrin mukaan suuri osa ihmisistä on jo vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä ja kokee ilmastokestävät valinnat helpoiksi. Vaate- ja huonekaluostoksissa voi suosia hyvälaatuisia tuotteita, ja tarvittaessa ne voi viedä korjattavaksi ja muodistettavaksi sen sijaan, että ostaisi aina uutta”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissinen, ”Myös pohjoismainen ympäristömerkki ja Euroopan ympäristömerkki voivat auttaa kuluttajaa löytämään useissa tuoteryhmissä ympäristöystävällisen vaihtoehdon.”
© Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö.
Tietoa ja työkaluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on jo olemassa
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on olemassa jo useita ratkaisuja. Keskeistä on, että ratkaisut otetaan käyttöön, sillä nyt tehtävät päätökset vaikuttavat tuhansien vuosien päähän.
Me Suomen ympäristökeskuksella tarjoamme kattavasti tietoa ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Visionamme on kestävyysmurros, jolla tarkoitamme asumisen, energiantuotannon, liikenteen ja ruokaketjun järjestelmien ripeää sovittamista ympäristön kantokyvyn rajoihin. Täten tarjoamme näihin keskittyviä ratkaisuja, työkaluja ja tietoa.
Hiilineutraalisuomi.fi tarjoaa tutkimukseen ja asiantuntemukseen perustuvaa tietoa, työkaluja ja ratkaisuja ilmastoviisaan Suomen rakentamiseksi. Uutena sivulta esimerkiksi löytyy kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot ensimmäistä kertaa kaikilla Suomen kunnille ja maakunnille sekä kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalu kunnille. Ilmastodieetti.fi auttaa tunnistamaan, mistä arjen hiilijalanjälki syntyy ja miten sitä voi pienentää. Kestävyysloikka on verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen todellisia tekoja ja ratkaisuja, joilla Suomea on jo nyt muutettu energia- ja materiaaliviisaammaksi ja joilla luontokatoa on saatu pysäytetyksi. Ilmasto-opas.fi tuo ilmastonmuutostiedon yhteen osoitteeseen.
IPCC:n julkaisema yhteenvetoraportti kokoaa yhteen kuuden raportin tulokset. Raportti kokoaa yhteen kolme osaraporttia, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa, vaikutuksia, sopeutumista sekä hillintää, ja kolme erikoisraporttia (Erikoisraportti 1,5 asteesta, erikoisraportti maankäytöstä, erikoisraportti merestä, jäästä ja lumesta). Yhteenvetoraportti päättää IPCC:n kuudennen arviointisyklin.
Lue lisää
Suomen ympäristökeskuksen työkaluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Lisätietoja
- Yksikönjohtaja, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 1629