Luontoselvitykset – uusi erikoistumisala tarjoaa sertifioituja toimijoita maakäyttöön suunnitteluun

Ammattitaitoisesti tehdyillä luontoselvityksillä on nyt runsaasti kysyntää, sillä hallitusohjelma lupaa töitä luontoselvittäjille. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman yhtenä tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa, ja hallitusohjelman pohjalta on selvää, että laji- ja luontotyyppien inventointi tulee työllistämään ammattitaitoisia luontoselvittäjiä lähitulevaisuudessa.

 

Luontoselvityksiä tekevät henkilöt voivat sertifioida osaamisensa Ympäristönäytteenottajien sertifiointijärjestelmän kautta, josta alan ensimmäinen sertifikaatti myönnettiin kesäkuun alussa. Sertifiointimahdollisuus yhtenäistää luontoselvittäjien osaamispohjaa ja varmistaa selvitysten tekijöiden riittävän osaamisen. Järjestelmä parantaa luontoselvitysten laatua ja parantaa myös luontoselvityksien tilaajien mahdollisuutta arvioida selvitysten tekijöiden osaamista.

Ympäristöhallinnossa on pitkään oltu huolestuneita siitä, että maankäytön suunnittelun tarpeisiin, esimerkiksi kaavoituksiin, Natura-selvityksiin ja YVA-menettelyihin, tehdyt luontoselvitykset ovat liian usein puutteellisia tai huonosti laadittuja. Asiantuntijoiden mukaan ongelmia on sekä tilaajissa että toteuttajissa, ja ohjeistuskin on ainakin osittain vanhentunutta.

 

Halvimman tarjouksen pohjalta tehdyt selvitykset ovat usein olleet puutteellisia, koska ne on tehty liian vähäiseksi varatun työajan takia kiireellä tai koska tekijällä ei ole ollut riittävää ekologista osaamista. Puutteelliset selvitykset viivästyttävät hankkeita, kun viranomaiset eivät saa niistä tarvitsemiaan tietoja tai niiden pohjalta tehdyistä päätöksistä valitetaan. Puutteellisten selvitysten paikkaaminen uusin selvityksin tulee myös kalliiksi.

 

Luontoselvitysten laadun parantamiseksi on vuoden 2019 lopulla aloitettu SYKEn johdolla työ uuden luontoselvitysoppaan laatimiseksi. Oppaassa tullaan käsittelemään luontoselvitysten laadintaa ja luontovaikutusten arviointia kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Oppaassa luodaan katsaus myös taustalla olevaan lainsäädäntöön ja esitetään hyviä käytäntöjä luontoselvitysten tekoon ja raportointiin. Opas valmistuu vuoden 2021 kesään mennessä.

SYKE tarttui ELY-keskuksilta ja konsulteilta tulleeseen aloitteeseen ja päätti kartoittaa luontoselvittäjien sertifioinnin tarvetta vuoden 2016 lopussa. Tarvetta selvittävään kyselyyn vastanneista yli 75 % piti luontoselvittäjien sertifiointia tärkeänä laadunvarmistuskeinona. Luontoselvittäjän pätevyysvaatimukset julkistettiin vuoden 2018 alussa.

 

Sertifioidun luontoselvittäjän pätevyys perustuu sekä kokemukseen että teoreettiseen osaamiseen. Ilman käytännön kokemusta henkilöllä ei ole riittävää osaamista sertifikaattia varten. Saadakseen sertifikaatin, hakijan tulee osoittaa, että hän on tehnyt pätevyysvaatimusten mukaisia luontoselvityksiä viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Hakija esittää hakemuksessaan, mikä pätevyysvaatimus missäkin selvityksessä toteutuu, ja kertoo, mikä hänen henkilökohtainen työpanoksensa niissä on ollut. Käytännön kokemuksen riittävyyden arvioi sertifiointiryhmän asiantuntija.

 

Teoriaosaaminen osoitetaan tentillä. Tenttimällä osoitetaan hyvä osaaminen niin lainsäädännöstä, hallinnollisista käytännöistä, hyvistä maastotyökäytännöistä ja -menetelmistä kuin raportin sisällöstäkin. Lisäksi hakijalta edellytetään riittävää luontotyyppi- ja putkilokasvilajien tuntemusta sekä tiukasti suojeltujen lajien osaamista. Alan tentinjärjestäjänä toimii Turun yliopiston Biologian laitos ja Biodiversiteettiyksikkö.

 

Luontoselvityksiä tekevien henkilöiden taustakoulutus on vaihteleva. Niitä tekevät mm. luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon, metsätalousinsinöörin ammattikorkeakoulututkinnon sekä biologian tai metsäalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. Nämä tutkinnot antavat erinomaiset eväät sertifiointitentteihin, mutta ne eroavat henkilösertifioinnista monella tapaa.

 

Sertifikaatti edellyttää myös kokemusta alalla toimimisesta, mitä ei ole yleensä vastavalmistuneella. Siinä missä sertifikaatti edellyttää aktiivista työskentelyä alalla ja pätevyyden jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä, loppututkinto säilyy, toimiipa henkilö alalla tai ei. Sertifikaatti on määräaikainen.

Ympäristönäytteenottajien sertifiointi on vapaaehtoinen järjestelmä, jolla varmistetaan henkilön pätevyys näytteenottoon sekä ympäristömittauksiin ja -havainnointiin. Sertifiointijärjestelmällä varmennetaan, että näytteenottajalla, mittaajalla tai havainnoitsijalla on riittävästi kokemusta ja tietotaitoa toimia vaativissa ja vaihtelevissa olosuhteissa.  Kahdenkymmenen vuoden aikana SYKEn koordinoiman henkilösertifiointi-järjestelmän kautta on yli 1 000 ympäristönäytteenottajaa saanut pätevyyttä osoittavan sertifikaatin.

Ympäristöministeriön alaisuudessa toimiva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointijärjestelmä on toimintansa aikana vaikuttanut siihen, että kenttähenkilöstö ylläpitää ja kehittää osaamistaan aktiivisesti. Sertifikaatti on nähty kilpailutustilanteissa selvänä etuna. Sertifiointijärjestelmän kautta luottamus kenttätoimintaan on kasvanut, ja alalle on syntynyt uusia kouluttautumismahdollisuuksia.

 

Viime kädessä tilaaja päättää tilaamansa työn laatuvaatimuksista – ja valmiin työn laadun ja riittävyyden arvioi mm. ympäristöviranomainen lupapäätöksiä tehdessään ja ne, joilla on valitusoikeus viranomaisten päätöksistä. Väärin menetelmin tehty, riittämätön ja huonosti toteutettu selvitys edellyttää jatkossakin lisäselvityksiä.

 

Sertifiointijärjestelmän päällikkö, erikoistutkija Katarina Björklöf, Suomen ympäristökeskus SYKE, p.0295 251 086, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

Sertifiointijärjestelmän asiantuntija, vanhempi tutkija Pekka Punttila, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 523, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

Osa tekstistä on julkaistu Y&T -lehdessä vuonna 2018.