Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään kootaan alueidenkäytön suunnitelmiin ja rakentamiseen liittyvää tietoa valtakunnallisesti yhteentoimivassa muodossa. Tavoitteena on, että uusi tietojärjestelmä sujuvoittaa tiedon hyödyntämistä ja tehostaa sitä kautta myös hyvän elinympäristön suunnittelua sekä ihmisten että ympäristön hyvinvoinnin näkökulmasta.
Tietojärjestelmän ensimmäisen vaiheen toteutus määriteltiin vuoden 2021 aikana Suomen ympäristökeskuksen ohjauksessa. Työhön osallistuivat ympäristöministeriö, sidosryhmät ja Ramboll Finlandin vetämä konsortio, johon kuuluivat Ubigu Oy, Gravicon Oy, Gofore Oyj.
Tietojärjestelmän pääkehittäjä hankitaan ja valitaan vuoden 2022 aikana. Määrittelytyön tulosten pohjalta järjestelmän toteutus voidaan aloittaa viimeistään syksyllä.
Tietojärjestelmä vähentää manuaalista ja päällekkäistä työtä
Suomessa ei ole kansallisesti kattavaa tietoa alueidenkäytön suunnitelmista. Tieto rakennetusta ympäristöstä on hajallaan eri järjestelmissä.
Nyt määritelty rakennetun ympäristön tietojärjestelmä mahdollistaa, että tieto on saatavilla yhdestä paikassa ja yhteentoimivassa muodossa. Järjestelmä vähentää saman tiedon toimittamista eri tahoille, viranomaisten manuaalista työtä ja tiedon etsimiseen kuluvaa aikaa.
Kattavaa ja laadukasta tietoa tarvitaan monessa tehtävässä: hyvän elinympäristön suunnittelussa, ilmastonmuutoksen torjunnassa, kiertotalousmarkkinoiden mahdollistamisessa ja asumisen terveellisyyden ja turvallisuuden parantamisessa. Tietojärjestelmän sisältöjä tuottavat kunnat ja maakuntien liitot viranomaisprosesseissaan, mutta järjestelmä palvelee myös yritysten ja kansalaisten tietotarpeita.
Viranomaisten vastuut eivät muutu
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tehtävä on varastoida ja välittää tietoa. Tiedontuotannon vastuut pysyvät ennallaan, eli kunnat vastaavat jatkossakin kaavoituksesta ja rakennusluvituksesta. Tietojärjestelmään tuotava tieto validoidaan, mutta sitä ei muokata. Mahdolliset tarvittavat korjaukset tekee aina tiedon tuottaja.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä ei ole myöskään aktiivisen suunnittelun väline, joten se ei korvaa kuntien jo käyttämiä suunnitteluohjelmistoja.
Uusi tietomalli varmistaa yhteentoimivuuden
Määrittelytyössä tarkasteltiin useita rakentamisen ja alueidenkäytön viranomaisprosesseja sekä niiden muutostarpeita. Liikkeelle lähdettiin myös jo laadituista tietomalleista ja käsitteistöistä.
Toteutusta rajattiin, koska kaikkia tietotarpeita ei voida täyttää tietojärjestelmähankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Aluksi järjestelmään viedään kaavoitukseen, tonttijaon suunnitteluun, maankäytön rajoituksiin ja rakennusluvitukseen liittyviä tietoja. Myös kiinteistöverotuksen tiedonvaihto on keskeinen käyttötapaus.
Keskeisistä sisällöistä laadittiin tietojärjestelmälle looginen tietomalli ja käsitemalli, johon muun muassa määriteltiin noin 200 keskeistä käsitettä. Laadittu tietomalli kuvaa järjestelmän tietosisällön ja varmistaa tiedon yhteentoimivuuden.
Työssä määriteltiin myös tietojärjestelmän tarvitsemat rajapinnat ja se, miten tieto kulkee eri organisaatioiden järjestelmien välillä. Viranomaiset ja kehittäjät saavat tietoa käyttöönsä REST-pohjaisten rajapintojen kautta, ja tietoa julkaistaan myös OGC API Features -standardin mukaisesti.
Muutos kohti tietomallipohjaista suunnittelua
Tietojärjestelmä tuo laajasti hyötyjä, mutta se edellyttää myös työtä ja toimintatapojen uudistamista. Suurimmat muutokset toimintavoissa koskevat kaavoitusta, jossa siirrytään tietomallipohjaiseen suunnitteluun. Uusi tietojärjestelmä asettaa uudenlaisia vaatimuksia myös kuntien käyttämille suunnitteluohjelmistoille.
Määrittelytyössä arvioitiin tietojärjestelmän kustannuksia ja hyötyjä. Kaava- ja rakennustietojen standardointi säästää työaikaa sekä tuo taloudellisia hyötyjä ja mahdollisuuksia uusien sovellusten kehittämiselle. Tietoja on mahdollista hyödyntää yli kunta- ja organisaatiorajojen. Määrittelyn aikana hyötyjä arvioitiin esimerkiksi ympäristölupaviranomaisten, kiinteistöverotuksen ja pelastuslaitosten näkökulmista.
Kehitystyö jatkuu ja käyttöönotto tapahtuu vaiheittain
Toteutusta tullaan edistämään osissa ja myös määrittelyt tarkentuvat, kun keskustelu sidosryhmien kanssa jatkuu. Tietojärjestelmän käyttöä pilotoidaan vuonna 2023, ja uusi tietojärjestelmä on otettavissa käyttöön ensimmäisin toiminnallisuuksin 1.1.2024 alkaen. Järjestelmän käyttö on pääosin maksutonta ja tietojen tallennus aina maksutonta.
Kaikille Suomen kunnille tarjotaan tukea uusien toimintatapojen ja tietojärjestelmän käyttöönottoon sekä käyttöön. Määrittelytyössä luotiin pohja myös tuki- ja ylläpito-organisaatiolle.
Tietojärjestelmän kehittäminen on osa laajempaa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-hanketta (2020–2024), joka uudistaa rakennettua ympäristöä koskevan tiedon hallintaa, käsittelyä ja hyödyntämistä. Tietojärjestelmän rakentamisen lisäksi hankkeessa edistetään lainsäädännön uudistamista ja kiinteistö- ja rakentamisalan yhteentoimivuustyötä.
Ryhti-hanke on jatkumoa kiinteistö- ja rakentamisalan kehitystyölle, jota on tehty vuosikymmeniä rakennetun ympäristön digitalisaation edistämiseksi.
Tutustu tarkemmin
Lue lisää tietojärjestelmästä
Määrittelyvaiheen aineisto Hankeikkunassa.
Suorat linkit aineistoon:
Yhteystiedot
hankepäällikkö Päivi Malmi
p. 050 375 7114
erikoissuunnittelija Henrik Saari
p. 029 525 2257
etunimi.sukunimi@syke.fi
Suomen ympäristökeskus, tietokeskus