Kun turvetuotanto päättyy, tuotantoalueet otetaan metsä- tai maatalouskäyttöön tai ennallistetaan kosteikoiksi. Juuri käynnistyneessä hankkeessa selvitetään entisille turvetuotantoalueille perustettujen monimuotokosteikkojen vesistö- ja ilmastovaikutuksia.
Entiselle turvetuotantoalueelle perustettu kosteikko on parhaimmillaan monimuotoinen elinympäristö. Kuvassa Karjonevan entinen turvetuotantoalue, nykyinen luonnonsuojelualue. © Turveruukki Oy
Turvetuotannon päätyttyä tuotantoalueet siirtyvät jälkihoitovaiheen kautta jälkikäyttöön. Pohjois-Suomessa suurin osa turvetuotannosta vapautuneista pinta-aloista on siirtynyt metsä- ja maatalouskäyttöön. Alavia pumpulla kuivatettuja tuotantoalueita on myös vesitetty ja niille on perustettu erilaisia monimuotokosteikkoja. Vanhimmat turvetuotannon jälkikäyttökosteikot ja lintujärvet ovat 90-luvulta.
”Eri jälkikäyttömuotojen soveltuvuudesta sekä niiden vesistö- ja ilmastovaikutuksista on hyvin vähän mitattua tietoa, koska seuranta on yleensä päättynyt turvetuotannon jälkihoitovaiheeseen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mirkka Visuri Suomen ympäristökeskuksesta.
Tietoa puuttuu esimerkiksi turvetuotannosta poistuneiden alueiden ravinteiden, kiintoaineen ja hiilen kuormituksesta alapuoliseen vesistöön. Myöskään ilmastopäästöjä ei ole mitattu erityyppisistä ja eri ikäisistä kosteikkoratkaisuista. Näitä tietoja tarvitaan, jotta voidaan arvioida kosteikko- ja suoluonnon hydrologian ja hiilensidonnan palautumista vesitetyillä alueilla.
Turvetuotantoalueita siirtyy kiihtyvää vauhtia jälkikäyttöön
Turpeen merkitys energian tuotannossa on vähentynyt ja sitä kautta myös energiaturpeen tuotanto. Väheneminen on ollut ennakoitua nopeampaa ja todennäköisesti energiaturpeen käyttö loppuu lähes kokonaan hiilipäästöjen vähentämistavoitteiden seurauksena vuoteen 2030 mennessä.
Lähivuosina turvetuotantoalueita poistuu paljon tuotannosta jälkikäyttöön. Ympäristö- ja ilmastopolitiikka, kuten Euroopan unionin ennallistamisasetus, ohjaavat tuotantoalueita jatkossa vesittämisen ja suoluonnon palauttamisen piiriin maa- ja metsätalouden sijaan.
Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteena on ennallistaa 2 500 ha tuotannosta poistuvia alueita lähivuosien aikana. Tutkittua tietoa turvetuotannon jälkikäyttökosteikkojen ympäristövaikutuksista on kuitenkin hyvin vähän saatavilla.
”Tietoa monimuotokosteikkojen vesistö- ja ilmastovaikutuksista kaivataan nopeasti, joten tässä hankkeessa tiedon keruu keskitetään jo aiemmin perustetuille ja olemassa oleville eri-ikäisille kosteikoille”, kertoo tiimipäällikkö Anna-Kaisa Ronkanen Suomen ympäristökeskuksesta. Vanhempien kohteiden seuranta antaa tärkeää tietoa siitä, millaisia nyt ennallistettavista alueista muodostuu pitkällä aikavälillä.
Suomen ympäristökeskuksen toteuttama Monimuotokosteikkojen vesistö- ja ilmastovaikutukset turvetuotannosta poistuneilla alueilla eli MoVeTu-hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun asti. Hanke saa rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.
Lisätietoja