Uusi hanke tarjoaa työkaluja arktisen alueen seurantaan ja muuttuvaan ympäristöön sopeutumiseen

Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Lumimuutos-osuuskunta tiedottavat

© Adobe Stock

Euroopan unioni myöntää Horisontti 2020 -ohjelmasta 15 miljoonan euron rahoituksen Arctic PASSION -hankkeelle vuosille 2021–2025. Yhteensä 35 kumppanin yhteenliittymä edistää arktisen alueen kansainvälisten ympäristöhavaintojärjestelmien integrointia ja parantaa näiden järjestelmien räätälöintiä eri käyttäjäryhmien tarpeisiin – ulottuen paikallisista asukkaista akateemiseen maailmaan ja aina teollisuuden edustajiin ja päätöksentekijöihin asti. Alkuperäiskansayhteistyöllä hanke kurottaa kauas menneeseen muutosten tulkinnassa perinnetiedon avulla.

Ilmastonmuutos muuttaa arktista aluetta merkittävästi. Arktisen alueen koordinoitu ja johdonmukainen kansainvälinen havainnointijärjestelmä olisi ratkaisevan tärkeä edistysaskel sekä paikalliselle että eurooppalaiselle väestölle kuin myös tutkimukselle, poliittiselle päätöksenteolle ja taloudelle. Tällainen järjestelmä mahdollistaisi merkittävimpien muutosten paremman seurannan, ennusteiden kehittämisen paremmiksi, ennaltaehkäisy- ja sopeutumisstrategioiden kehittämisen ja kestävän kehityksen tukemisen. Arctic PASSION -hanke tarttuu näihin tehtäviin.

Alfred Wegener Institute, Helmholtz Centre for Polar and Marine Research (AWI), johtaa 35 eurooppalaisen ja kansainvälisen kumppanin yhteenliittymää 17 eri maasta. Mukana on useita järjestöjä Suomesta, muun muassa Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja Lumimuutos Osuuskunta.

”Projektin kolmanneksi suurimpana partnerina Ilmatieteen laitos on hyvin laajasti mukana lähes kaikissa työpaketeissa. Päällimmäisinä on vastata arktisen havainto- ja palvelutoiminnan vaikuttavuustutkimuksesta, kehittää arktisen datan tietojärjestelmiä ja tukea Sustaining Arctic Observing Networks:n strategian toteuttamista. Tavoitteena on parantaa selkeästi arktista havaintotoimintaa ja sen pohjalta syntyviä tietopalveluita”, kertoo Ilmatieteen laitoksen Mikko Strahlendorff.

”Suomen ympäristökeskus SYKE toteuttaa hankkeessa palvelun, joka tuottaa tietoa arktisten järvien jäätilanteesta. Palvelu perustuu satelliitti- ja kansalaishavaintojen hyödyntämiseen. Tärkeimmät käyttökohteet syntyvälle aineistolle ovat ilmastonmuutostutkimus sekä pohjoisten yhteisöjen turvallisuus”, sanoo Sampsa Koponen SYKEstä.

Arktinen alue on saamelaisten, inuiittien, jukagiirien ja muiden alkuperäiskansojen kotiseutu. Hankkeen iso osa-alue tuottaa historiallisen muutoksen kuvaa alkuperäiskansojen kanssa siten, että kylien perinnetieto ja kanssatutkijuus korostuu: ”Kalottialueen mennyt, usein piilossa oleva muutos ja toisaalta nykyisen hetken nopeasti etenevä, monimutkainen tilannekuva saadaan paremmin selville, kun etulinjassa olevat yhteisöt ovat mukana samanvertaisina toimijoina”, toteaa dosentti Tero Mustonen OSK Lumimuutoksesta. Lumimuutos on 20 vuotta vanha voittoa tavoittelematon tiedejärjestö, joka on ollut mukana rakentamassa Arktisen Neuvoston seuranta- ja alkuperäiskansayhteistyötä vuodesta 2000.

Hankkeen tavoitteena on luoda havainnointijärjestelmä käyttäjien tarpeisiin

Vaikka arktisten havainnointien integroinnissa onkin edistytty viime vuosina, nykyisten arktisten havaintojärjestelmien eri osatekijät ovat edelleen hajanaisia, ja aineistoa on osittain vaikea saada eikä sitä useinkaan räätälöidä käyttäjien tai sidosryhmien tarpeisiin. Arctic PASSION pyrkii parantamaan tilannetta kehittämällä kansainvälisen yhteistyön kautta integroitua "yleisarktista seurantajärjestelmää" (pan-AOSS). Hankkeessa käsitellään muun muassa seuraavia asioita:

• Arctic PASSION laajentaa ja koordinoi tehokkaammin arktisten alueiden havainnointikykyä ja laajentaa sen toimintavalmiuksia maalla, valtamerillä, ilmakehässä ja kryosfäärissä. Tämä toteutetaan lisämittauksilla ja paremmalla kansainvälisen tason integraatiolla. Hankkeessa esimerkiksi perustetaan kansainvälinen valtamerten seurantaverkosto arktisen alueen Atlantin sektorille ja yhdistetään se samanlaiseen Tyynenmeren sektorin jo valmiiseen järjestelmään.
• Yli muutaman vuosikymmenen taakse historiaan ulottuvien havainnointiohjelmien mittaustulokset arktiselta alueelta ovat määrältään vähäisiä. Vielä vanhemmat tulokset perustuvat alkuperäiskansojen tekemiin havaintoihin ja harvoihin kansallisiin seurantaohjelmiin. Paikallisen muutoksen ymmärtämiseksi Arctic PASSION kokoaa havainnot yhteen ja analysoi ne yhdessä alkuperäiskansoja edustavien kumppaneidemme kanssa.
• Havainnointijärjestelmän mukauttamiseksi paremmin arktisella alueella asuvien ihmisten tarpeisiin Arctic PASSION laajentaa sitä sisällyttämällä siihen alkuperäiskansojen perinnetietoa ja muuta paikallista tietoa. Esimerkiksi paikallisten ja alkuperäiskansojen, tutkijoiden sekä poliittisten ja kaupallisten toimijoiden kanssa järjestettävien paneelikeskustelujen avulla määritellään, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa, jotta tiedot voidaan kerätä rutiininomaisesti.
• Arctic PASSION yhdistää yhdessä paikallisten ihmisten, alkuperäiskansojen yhteisöjen, arktisten kaupunkien sekä paikallisten ja kansallisten päättäjien kanssa eurooppalaisten ja kansainvälisten maahavainnointiohjelmien tiedot kahdeksan uuden tietopalvelun tarjoamiseksi. Konkreettisia esimerkkejä ovat ilmansaastetilanteen ennustejärjestelmä, arktisen alueen yhdennetty palontorjunta ja entistä parempi ikiroutatilanteen seuranta.
• Käyttövalmiin arktisen alueen ympäristötiedon yhteensopivuutta ja saavutettavuutta tieteen, politiikan ja liiketoiminnan kannalta parannetaan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja kestävän kehityksen vaatimuksiin vastaamiseksi. Viimeisenä seikkana voidaan mainita, että havainnointijärjestelmän taloudellisten ja muiden yhteiskunnallisten hyötyjen kvantifiointi auttaa varmistamaan kansainvälisen tuen sen pitkän aikavälin rahoitukselle.

Arctic PASSION -hanke alkaa virallisesti 1.7.2021. Hankkeen nimi tulee englanninkielisistä sanoista: "Pan-Arctic observing System of Systems: Implementing Observations for societal Needs" eli suomeksi: "Koko arktisen alueen kattava järjestelmien havainnointijärjestelmä: havainnoinnin toteuttaminen yhteiskunnallisiin tarpeisiin."

Lisätietoja

• Mikko Strahlendorff, Ilmatieteen laitos, puh. 050 359 3795, etunimi.sukunimi@fmi.fi
• Adriaan Perrels, Ilmatieteen laitos, puh. 050 5838575, etunimi.sukunimi@fmi.fi
• Tero Mustonen, Osuuskunta Lumimuutos, puh. 040 737 2424, tero@lumi.fi
• Sampsa Koponen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 128 2201, etunimi.sukunimi@syke.fi