Uutinen 7.10.2020 klo 15.14
© Kuva: Marko Keskitalo ja Jani Antila
Turvemaiden metsäojien kunnostaminen kuormittaa vesistöjä ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. TurVI-hankkeessa kehitetään menetelmiä turvemaiden metsien ympäristöystävällisempään käyttöön. Hankkeessa kokeillaan eroosiota vähentäviä ojitustekniikoita ja edistetään tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien käyttöä, kuten pintavalutusta.
Turvemaiden metsien ojituksen aiheuttama kiintoainekuormitus vesiin on merkittävimpiä metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamia päästöjä.
Jos ojat kaivetaan kivennäismaahan asti, kiintoaineen eroosio lisääntyy, mikä kasvattaa myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin aiheuttamaa kuormitusta. Ojitus myös voimistaa turpeen hajoamista. Sen seurauksena valumavesiin huuhtoutuu ravinteita ja orgaanista hiiltä ja ilmakehään vapautuu hiilidioksidia.
Keväällä käynnistyneessä TurVI-hankkeessa kehitetään menetelmiä turvemaiden metsien ympäristöystävällisempään käyttöön. Hankkeessa kokeillaan eroosiota vähentäviä ojitustekniikoita ja edistetään tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien käyttöä, kuten pintavalutusta.
Voisiko ojat jättää matalammiksi?
Pudasjärvellä testataan kahdella koealueella tavallista matalampien, noin 60 senttimetriä syvien, kunnostusojien aiheuttamaa vesistö- ja ilmastokuormitusta. Suurin vesistöhaitta aiheutuu kivennäismaahan ulottuvien ojien kiintoaineen eroosiosta. Oletuksena on, että nykyisiä suosituksia matalammilla ojilla pystyttäisiin vähentämään ojitusten aiheuttamaa vesistöhaittaa ja samalla ylläpitämään puuston kasvulle riittävää kuivatustilaa.
Ojan syvyyttä mitataan Virtalan pilottikohteella Pudasjärvellä. Alueella testataan tavallista matalampien, noin 60 senttimetriä syvien, kunnostusojien aiheuttamaa vesistö- ja ilmastokuormitusta.
© Kuva: Marko Keskitalo ja Jani Antila
Pilottikohteille toteutetaan vesiensuojelurakenteita, joissa hyödynnetään etenkin pintavalutusta. Hankkeessa selvitetään myös mahdollisuutta hyödyntää vesiensuojelussa kitu- ja joutomaita.
TurVI-hanke on kolmevuotinen ja se toteutetaan Tapio Oy:n, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä. Sitä rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta sekä maa- ja metsätalousministeriö.
Lisätietoja:
Tutkija Mirkka Visuri, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hankkeen projektipäällikkö Samuli Joensuu, Tapio Oy, etunimi.sukunimi@tapio.fi
Linkkejä: