Vaarallisten kemikaalien käyttöä eri teollisuuden aloilla selvitettiin osana kansainvälistä HAZBREF-projektia. © Pixabay
Vaarallisten kemikaalien käyttötieto on puutteellista jopa niiden sisältämien yleisesti vaarallisiksi tunnistettujen aineiden osalta, kertoo uusi selvitys. Parantamisen varaa olisi erityisesti tiedonvaihdossa ja tiedon avoimuudessa. Euroopan laajuisten kemikaali-inventaarioiden käyttöönotto voisi parantaa tiedon saatavuutta.
Vaarallisten kemikaalien käyttöä eri teollisuuden aloilla selvitettiin osana kansainvälistä Vaaralliset kemikaalit teollisuuspäästödirektiivin vertailuasiakirjoissa (HAZBREF) -projektia. Selvityksen kohteena olivat tekstiiliteollisuus, metallien ja muovien pintakäsittely, polymeerien valmistus sekä lannoitteiden valmistus.
Selvityksessä hyödynnettiin julkista tietoa, kuten Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) kemikaalitietokantaa ja pohjoismaista SPIN-tietokantaa. Selvityksessä keskityttiin aineisiin, jotka on EU:ssa tunnistettu vaarallisiksi, eli REACH-asetuksen erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin ja vesipuitedirektiivin prioriteettiaineisiin.
Erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalla on tällä hetkellä yli 200 ja prioriteettiainelistalla 45 ainetta tai aineryhmää.
Näistä tunnistettiin olevan metallien ja muovien pintakäsittelyssä käytössä 81 ainetta tai aineryhmää. Vastaavasti polymeerissektorilla tunnistettiin olevan käytössä 66, tekstiiliteollisuudessa 14 ja lannoitesektorilla 5 ainetta tai aineryhmää.
Saatavilla ollut tieto ei välttämättä kuitenkaan kerro koko totuutta aineiden käytöstä. Siksi tuloksiin tulee suhtautua varauksella. Tunnistetut käyttökohteet voivat olla osittain vääriä osumia, ja toisaalta joitakin aineiden käyttökohteita saattoi jäädä tunnistamatta. Kaikista aineista ei ole saatavilla edes tunnistenumeroa, jolloin aineen käyttöä on lähes mahdotonta jäljittää.
Käytettävissä oleva tieto ei ole kovin luotettavaa
Julkisten tietokantojen tieto kemikaalien käyttökohteista ja -määristä ei ole kovin luotettavaa eikä yksityiskohtaista. Esimerkiksi Euroopan kemikaaliviraston kemikaalitietokannassa kemikaalin käyttötieto perustuu kemikaalin tuottajan tai maahantuojan toimittamaan tietoon.
Kemikaalin valmistaja tai maahantuoja ei välttämättä aina edes ole tietoinen siitä, mihin kaikkeen kemikaalia käytetään. Käyttökohteet voivat myös puuttua, ja toisaalta aine saatetaan rekisteröidä sellaiseenkin käyttöön, johon sitä ei oikeasti käytetä.
Lisäksi rekisteröinnin yhteydessä ilmoitettavat käyttökohdekategoriat ovat niin laajoja, ettei niiden perusteella voi aina yhdistää käyttöä tiettyyn teollisuuden alaan.
Vaarallisen kemikaalin valmistajan tai maahantuojan on toimitettava kemikaalin käyttäjille käyttöturvallisuustiedote. HAZBREF-projektissa käytiin läpi Suomen, Ruotsin, Saksan, Puolan ja Viron käyttöturvallisuustiedotteita. Selvisi, että käyttöturvallisuustiedotteiden laadussa on vielä paljon parantamisen varaa. Niihin kaivattaisiin tarkempaa tietoa muun muassa kemikaalin ainekoostumuksesta, ominaisuuksista ja altistumisskenaarioista.
Kemikaali-inventaario helpottaisi tiedon kokoamista
Teollisuuden päästöjä säädellään EU:ssa teollisuuspäästödirektiivillä. Päästöjen sääntelyssä keskeisiä ovat parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta kertovat BAT-vertailuasiakirjat (BREF-asiakirjat).
HAZBREF-projekti ehdottaa, että BREF-asiakirjoihin sisällytettäisiin vaatimus laitoskohtaisesta kemikaali-inventaariosta. Inventaariossa toiminnanharjoittajan tulisi listata prosessissa käytetyt vaarallisiksi luokitellut kemikaalit ja niiden ainesosat sekä arvioida, mihin aineet prosessista päätyvät.
Laadukkaan inventaarion tekeminen edellyttää, että käyttöturvallisuustiedotteessa on tarkat tiedot aineista.
Erityistä huolta aiheuttavien aineiden ja vesipuitedirektiivin prioriteettiaineiden lisäksi ympäristölupaprosesseissa tulisi ottaa huomioon monia muitakin aineryhmiä.
Teollisuudelle asetetuissa vaatimuksissa ja lupaehdoissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota muun muassa REACH-asetuksen perusteella luvanvaraisiin ja rajoitettuihin aineisiin, syöpää aiheuttaviin, perimää vaurioittaviin ja lisääntymismyrkyllisiin aineisiin (CMR-aineet), hitaasti hajoaviin, biokertyviin ja myrkyllisiin aineisiin (PBT-aineet) sekä hitaasti hajoaviin, kulkeutuviin ja myrkyllisiin aineisiin (PMT-aineet). Näiden aineiden käyttöä tulisi pyrkiä vähentämään.
Suomessa on käytössä KemiDigi-järjestelmä, jonne kootaan kemikaalitietoa systemaattisesti. Järjestelmä helpottaa kemikaalitiedon hyödyntämistä ja se palvelee niin toiminnanharjoittajia kuin viranomaisiakin. Laadukkaiden kemikaali-inventaarioiden käyttöönotto Euroopan laajuisesti parantaisi kemikaalien käyttötietojen saatavuutta tulevaisuudessa.
Kirjoittajat
Tutkija Emmi Vähä, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi
Projektipäällikkö Kaj Forsius, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkki