Uutinen 19.9.2018 klo 15.14
© Kuva: Raili Malinen
Haavoittuvuusanalyysin avulla ymmärretään syvällisemmin vesistösäännöstelyyn liittyviä uhkia. Analyysissä tarkastellaan järjestelmällisesti ei-toivottuja tilanteita.
Vesistösäännöstelyn suurimpia haasteita ovat poikkeukselliset vesitilanteet. Niissä pitäisi löytää vesistön eri osien ja eri käyttäjäryhmien kannalta siedettävät juoksutuskäytännöt.
Jos poikkeukselliseen vesitilanteeseen osuu vielä muita häiriötilanteita, kuten laitteiden toimivuuteen tai säännöstelyä koskevaan päätöksentekoon liittyviä ongelmia, seurauksena voi olla huomattavia vahinkoja.
SYKE on yhdessä ELY-keskusten kanssa selvittänyt haavoittuvuusanalyysin avulla vesistösäännöstelyjen toteutukseen liittyviä uhkia sekä keinoja, joilla uhkien vaikutuksia voidaan lieventää.
Ei-toivotut tilanteet tarkastelussa
Haavoittuvuusanalyysissä vesistöjen operatiivisen säännöstelyn päätösprosessi jaettiin kuuteen vaiheeseen. Ensimmäisenä prosessissa on vesistössä tehtävä havainto, joka seuraavaksi kirjataan tietojärjestelmään. Kolmannessa vaiheessa tuotetaan vesistömallilla vedenkorkeusennuste, jonka jälkeen tehdään juoksutuspäätös ja säädetään patoluukut. Lopuksi vielä viestitään päätöksistä.
Haavoittuvuusanalyysissä tunnistettiin järjestelmällisesti fyysisiin järjestelmiin, hydrologiseen tietoon, päätöksentekoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä uhkia säännöstelyn eri vaiheissa. Sitten analysoitiin, miten kuhunkin uhkaan voidaan varautua ja vaimentaa sen aiheuttaman häiriön vaikutuksia sekä mitä häiriönhallinnasta voidaan oppia.
Järjestelmälliset tarkastelut hyödyllisiä
Järjestelmällinen haavoittuvuustarkastelu on hyvä keino kokonaiskuvan muodostamiseen sekä kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja priorisointiin. Toisaalta menetelmässä ei oteta kantaa esimerkiksi eri uhkien todennäköisyyteen, joten rinnalle tarvitaan myös perinteisiä riskianalyysin menetelmiä.
Toimenpiteet täytyy myös suhteuttaa niiden aiheuttamiin kustannuksiin.
Haavoittuvuusanalyysin lähestymistapaa testataan parhaillaan myös tulvariskien hallintaa parantavien toimenpiteiden tunnistamiseen.
Tarkastelu toteutettiin osana From Failand to Winland -hanketta, jossa tarkastellaan Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta monitieteisen ja tieteidenvälisen tutkimuksen avulla. Työn tulokset on koottu raporttiin:
Lisätietoja
Ryhmäpäällikkö Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Erikoistutkija Jyri Mustajoki, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi