Luonnoskuva tulevasta luonnonmukaisesta kalatiestä. © Kuva: Jami Aho
Kiskonjoki on vanha raakkujoki, johon vaeltaa merestä useita eri kalalajeja lisääntymään kuten taimen, vaellussiika ja lohi. Kiskonjoessa on monta nousuestettä, jotka estävät vaelluskalojen nousun vesistön yläosiin lisääntymään. Kaksi alinta nousuestettä ovat Kosken voimalaitospato sekä Hålldamin säännöstelypato. Näiden kahden padon kalatien toteutukset ovat käynnistyneet ja ne ovat valmiita kalojen nousuun vuoden 2021 loppuun mennessä. Kalateillä mahdollistetaan vaelluskaloille 28 kilometrin reitti merestä Kirkkojärvelle ja siitä edelleen latvavesiin.
Kalateiden rakentaminen käynnistyi Kiskonjoen Koskella
Osana Freshabit LIFE IP -hanketta Varsinais-Suomen ELY-keskus on kilpailuttanut kalateiden rakentamisen Kiskonjoen Koskelle sekä Hålldamiin säännöstelypadon luo. Kalateiden rakentajaksi valittiin Rakennus- ja louhintaliike Toivo Ajalin Ky ja kiviainestoimittajaksi Esko Gustafsson Oy. Vuodenvaihteessa työt lähtivät käyntiin puiden kaatamisella tulevan kalatien kohdalta sekä työpadon rakentamisella.
Työmaakatselmus tammikuussa Kosken vanha uoman kohdalla. © Kuva: Tapio van Ooik
Kalatiet valmiita vuoden loppuun mennessä
Kalateiden on tarkoitus olla valmiita viimeistään vuoden 2021 lopulla. Kosken luonnonmukaisen kalatien pituus on 150 metriä ja Hålldamin kalatien 15 metriä (kalatiesuunnitelmat). Hålldamin kalatien rakentamisessa hyödynnetään vanhaa uittokanavaa. Kalateiden rakentamisen lisäksi kunnostetaan Kosken vanha uoma kalojen kutu- ja poikastuotantoalueiden lisäämiseksi. Vanhan uoman pituus on noin 400 metriä. Freshabit-hankkeessa toteutetaan kunnostuksia myös Kiskonjoen latvavesillä, joilla lisätään elinympäristöjä ylävirtaan vaeltaville kaloille.
Tulevan kalatien paikka on kahden slagitiilestä holvatun hiiliuunin oikealle puolella. © Kuva: Rami Laaksonen
Kaunis ja kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellisen arvokas ympäristö turvataan
Kiskonjoen Kosken kalatie rakennetaan kauniille ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Kosken kartanon alueelle. Kalatie maisemoidaan sopimaan ympäristöön ja alueen erityisarvo on otettu huomioon suunnitelmissa tekemällä yhteistyötä museoviraston kanssa hankkeen alusta alkaen. Kaivuutyötä valvoo arkeologi ja kaivuun aikana mahdolliset esiin tulevat kiinteään muinaisjäännökseen kuuluvat rakenteet dokumentoidaan piirtämällä ja valokuvaamalla. Hankkeen toteuttamisen yksityiselle maalle on saatu aikaiseksi hyvällä yhteistyöllä maanomistajien, voimalaitosyhtiön ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen välillä.
Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi
Freshabit LIFE IP -hankkeen tavoitteena on parantaa Natura 2000 -vesistöalueiden tai -direktiivilajien tilaa. Lounais-Suomen joissa eli Kiskonjoessa ja Karvianjoessa parannetaan vaelluskalojen sekä taimenista riippuvaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen elinmahdollisuuksia kunnostamalla ja rakentamalla kalateitä. Ennen toimenpiteitä on selvitetty vaelluskalojen sekä erittäin uhanalaisen raakun ja uhanalaisen vuollejokisimpukan nykytila ja esiintyvyys. Simpukkaselvityksiä on tehty laajasti Freshabit-hankkeessa ja raakkuja on viety myös kylpylähoitoon, jonka jälkeen glokidiatoukkia on istutettu takaisin luonnonvesiin (EU LIFE video Freshabit-hankkeesta ja raakuista).
Teksti ja lisätietoja:
Aluekoordinaattori Tapio van Ooik, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Puh. +358 40 769 9058, tapio.vanooik(at)ely-keskus.fi
Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet -verkkosivut: www.ymparisto.fi/freshabit-lounais-suomi
Esitys Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet toimenpiteistä (Kasvio)
Freshabit LIFE IP -hankkeen sivut: http://www.metsa.fi/freshabit