Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona -hankkeessa tuotetaan monipuolista tietoa ja käytännön opas. © Kuva: Juha Kääriä
Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona –hanke tuottaa tietoa ja ohjeistusta rakennekalkin käytöstä maatalouden vesiensuojelukeinona Suomen oloissa. Hankkeen tuloksena syntyy vuoden 2021 aikana käytännön opas viljelijöille ja neuvojille rakennekalkituksen toteutukseen savimailla.
Rakennekalkilla parannetaan savimaan ominaisuuksia
Rakennekalkki on savimaille soveltuva maanparannusaine, jossa savipitoinen peltomaa käsitellään reaktiivista, sammutettua tai poltettua kalkkia, sisältävällä kalkitusaineella. Oikein toteutettuna ja kohdennettuna menetelmä parantaa pitkäaikaisesti maan mururakennetta ja vedenläpäisevyyttä pienentäen eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Rakennekalkitus toimii siis tehokkaana vesiensuojelukeinona ja sen avulla varaudutaan myös ilmastonmuutokseen parantamalla peltolohkon vedenimeytymiskykyä.
Ensin rakennekalkki levitetään ja sitten se muokataan heti levityksen jälkeen peltolohkoon. © Kuva: Juha Kääriä
Hanke tuottaa tärkeää tietoa sekä viljelijälle että vesiensuojelun tarpeisiin
Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona -hanke tuottaa tietoa kalkitusaineen vaikutuksista ravinnehuuhtoumiin salaojavesien sekä pintavalunnan osalta. Lisäksi hankkeessa selvitetään rakennekalkin vaikutuksia eroosioon, maaperän hiileen, happamuuteen ja biologiaan. Hankkeessa tutkitaan parhaat ainesosien seossuhteet, optimaaliset käyttömäärät sekä kalkitusaineen levityksen parhaat ajankohdat viljelytekniikan ja vesiensuojeluvaikutusten kannalta.
Hankkeessa tutkitaan rakennekalkin vaikutuksia monipuolisesti laboratorio- ja kenttäkoeolosuhteissa, sekä laajemmalla valuma-aluetason pilottikokeella Eurajoella, jossa rakennekalkkia levitettiin vuonna 2020 vajaan 200 hehtaarin peltoalalle. Muut pilottialueet sijaitsevat Paimiossa ja Turussa. Pakkalanjärvellä vuonna 2018 tehdyn rakennekalkituksen vaikutuksia seurataan myös hankkeen aikana. Hanke kestää vuoden 2021 loppuun ja siinä tuotetaan myös käytännön opas rakennekalkin käytöstä savimailla viljelijöiden ja neuvojien käyttöön.
Nopea muokkaus levityksen jälkeen on edellytys, että rakennekalkitus toimii hyvin. © Kuva: Juha Kääriä
Yhteistyöverkoston avulla monipuolista tietotaitoa
Yhteistyöhanketta vetää Turun ammattikorkeakoulu ja toteuttajina siinä ovat mukana Pyhäjärvi-instituutti, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, Turun kaupunki ja ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, jossa tavoitteena on muun muassa vähentää maatalouden ravinnepäästöjä vesistöihin uusilla innovatiivisilla keinoilla.
Teksti ja lisätietoja:
Projektipäällikkö, Yliopettaja, Juha Kääriä, Turun ammattikorkeakoulu, juha.kaaria(at)turkuamk.fi, puh. 050 598 5776
ProAgrian hankesivut: https://www.proagria.fi/rakennekalkki
Lisätietoja ja video hankkeesta: https://www.turkuamk.fi/fi/artikkelit/2618/loytyyko-rakennekalkista-ratkaisu-saaristomeren-sinilevatilanteeseen
Vesiensuojelun Tehostamisohjelma: linkki ohjelman sivuille