Selvityksistä toimenpiteisiin Alavuden järvellä ja Pahajoella

Pahajoen kosteikko keväällä 2020. Kuvassa taustalla vasemmalla näkyy Pahajoen silta ja oikealla kosteikon pohjapadon silta. © Kuva: Timo Rintala 

Alavuden järven Ravinteet kiinni ja maisema auki (2017-2021) -hankkeessa on toteutettu useita vesistökunnostustoimenpiteitä niin järvessä kuin sen valuma-alueella. Pahajoki hyväksi (2020-2025) hankkeessa Alavuden järven valuma-alueen vesistön hyvän tilan saavuttamista jatketaan monin eri toimenpitein. Näiden kahden hankekokonaisuuden ja -toteutuksien yhteistyön tuloksena toteutetaan virtavesi- ja kalataloudellisia kunnostuksia, rakennetaan kosteikkoja luontopolkuineen sekä biohakereaktoreita kaupungin hulevesien ja maatalousvesien käsittelyyn.

Tavoitteena 30 kosteikkoa

Alavudenjärven valuma-aluekohtaisessa kunnostussuunnitelmassa on todettu tärkeimmäksi toimenpiteeksi ulkoisen kuormituksen vähentäminen ja valuma-aluekunnostus. Alavudenjärven valuma-alueelle on selvityksissä suositeltu toteuttavaksi 30 kosteikkoa. Vuosina 2018-2019 hankkeessa valmistui näistä kaksi ensimmäistä; Pahajoen- ja Kohdin notkon kosteikot. Pahajoen kosteikon ja Alavudenjärven väliin on myös rakennettu havainne- ja luontopolku, silta, laavu ja linnunpönttöpuisto. Kosteikko on saavuttanut parissa vuodessa täyden toimintakyvyn, ja se pidättää kiintoaineita ja ravinteita läheisen peltoalueen valumavesistä. Tällä hetkellä Pahajokilaaksoon tulevan uuden kosteikon sekä Pörriäispuiston lähestymispolkuja viimeistellään. Mallikosteikot ovat innoittaneet myös muita maanomistajia suunnittelemaan uusia kosteikkokohteita valuma-alueelle, ja näistä kuusi uutta kosteikkokohdetta on jo saanut suunnittelurahoituksen Ely:n myöntämänä. 

Useita toimenpiteitä järvellä

Hoitokalastusta on toteutettu järvellä vuosien 2017-2021 aikana aktiivisesti pauneteilla ja rysillä touko-kesäkuussa ja verkolla syksymmällä. Hoitokalastussaalis oli yhteensä 16 900 kiloa ja suurin osa oli lahnaa (90%). Aiemmin ei ollut tiedossa, että lahnaa on näin suuresti järvessä. Nuottauksen yhteydessä järveen palautettiin kuhia, ahvenia, särkiä, haukia sekä kiiskejä. Nuottaustoimien ansiosta on havaittu kuha- ja ahvenkantojen runsastumista sekä lajien uudelleen kehittymistä.

Hoitokalastusta nuottaamalla. © Kuva: Timo Rintala.

Maisemaa on tehty avoimemmaksi raivaamalla ranta-alueita. Vesikasvillisuutta on poistettu juuristoineen sekä niittämällä kolmena kesänä. Talvella 2021 järvellä ruopattiin kahdella alueella luontoselvitysten sekä suunnitelman pohjalta ruoppaus. Lintuhavaintojen perusteella Pahajokijokisuuhun jätettiin laaja (3 000 m2) koskematon alue kahlaajalinnuille levähdys- ja ruokailupaikaksi. Ruopatut maamassat (60 000 m3) on maisemoitu alueelle.

Järven tilaa seurataan säännöllisesti, esimerkiksi mittaamalla näkösyvyyttä. Tehdyillä toimenpiteillä on jo mahdollisesti ollut vaikutusta järven näkösyvyyteen, mutta siihen vaikuttaa myös muita tekijöitä.

Järvellä on toteutettu kolmena vuonna vesikasvillisuuden poistoa. © Kuva: Timo Rantala

Hakebioreaktoreita ravinteiden pidättämiseen

Kaupungin keskustan hulevedet virtaavat tällä hetkellä suoraan puhdistamattomina vesistöön. Järven rantaalueilla sijaitsee useita peltoalueita, joista osa sijaitsee kaltevilla alueilla. Ravinteiden pidättämiseksi toteutetaan biohakereaktoreita Alavudenjärven valuma-alueelle. Pilotointikohteiksi on valittu keskustaajama-alueen ranta-alue hulevesien suodatukselle sekä viisi erillistä rinnepelto- ja laidunaluekohdetta. Yhteistyötä toimenpiteiden toteutuksessa tehdään maanomistajien sekä kaupungin maankäyttöinsinöörin ja vesihuoltovastaavan kanssa. Nyt alkavat maastotyöt uusien bioreaktoreiden asennuksista. Pohjapatolaitteet on jo tilattu ja suunnitelmat alkavat olla valmiina töiden aloittamisille.

Vesiensuojelu- ja monimuotoisuushyötyjä sekä suosittuja virkistyskohteita

Alavudenjärven valuma-alueesta muodostuu näiden kahden hankekokonaisuuden ja toteutuksien yhteistyön tuloksena valtakunnallisesti merkittävä ja hyödynnettävä mallialue. Alueelle sijoitetut toimenpiteet ovat tehneet alueesta erittäin suositun ja mielenkiintoisen ympärivuotisen retkeily- ja ulkoilukohteen kosteikoineen, siltoineen, laavuineen sekä polkuineen. Ensi keväällä 2022 pääsee tutustumaan myös mm. Linnunpönttöpuiston rinnalle valmistuvaan Pörriäispuiston havaintopolkuun. Näillä pienillä, mutta tärkeillä toimenpiteillä on jo ollut iso merkitys ympäristölle ja ihmisten suhtautumiselle ympäristöasioihin. Kun Pahajoen kosteikkoalue saatiin valmiiksi kesällä 2018, niin kosteikon infotilaisuuteen osallistui jo 200 kiinnostunutta.

Alavuden järven Luomanpuiston rantaan valmistui vuonna 2018 näkötorni-lasikota-laavu. © Kuva: Timo Rintala

Hankkeelle myönnettiin palkinto pienistä suurista teoista luonnon hyväksi

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja Kotitalousnaiset palkitsivat hankkeen vuoden 2021 maakunnallisella maisematekopalkinnolla, jonka teemana oli ”Pieniä suuria tekoja luonnon hyväksi”. Palkinto myönnettiin Alavuden kaupungin ympäristöpalveluiden projektipäällikölle ”ympäristörenki” Timo Rintalalle. ”Arvostan suuresti tätä paikallista huomionosoitusta. Tätä työtä on tehty laajalla kansalaisten-, järjestöjen-, hankkeiden- ja oppilaitosten yhteistyöllä. Iso merkitys on juuri sillä, että kaikki ovat lähteneet innolla mukaan ideoimaan toimintaa”, toteaa Timo Rintala.

Yhteistyötä on tehty hankkeissa useiden eri toimijoiden kanssa kuten Alavudenjärven kalastusseuran, Pohjanmaan Vesi- ja ympäristö ry:n, maanomistajien, paikallisen koulun sekä ELY-keskuksen kanssa. Rahoitusta on saatu mm. Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Teksti ja lisätietoja:

Timo Rintala, Alavuden kaupunki, etunimi.sukunimi@alavus.fi