Vesien hyvä ekologinen tilaa vaatii valuma-aluetasoista vesienhallintaa

Villmosskärrin kosteikko rakentamisen jälkeen elokuussa 2020. © Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen osasto.

Valuma-aluetasoisen vesienhallinnan tulee tulevaisuudessa olla vahvemmin vesienhoidon keskiössä, mikä vaatii monen eri sektorin vuoropuhelua ja yhteistyötä. Vesiensuojelun kannalta keskeistä on maanomistajayhteistyö, riittävät resurssit ja työn pitkäjänteisyys.

Ilmastonmuutos haastaa vesiensuojelun

Vesiensuojelun näkökulmasta ilmastonmuutos ja erityisesti talviaikaisten sateiden kasvu on huolestuttavaa. Suuret sademäärät kasvattavat jokien virtaamia erityisesti kasvukauden ulkopuolella. Monen uoman tilavuus ei riitä kuljettamaan kasvanutta vesimäärää, minkä seurauksena vesi nousee uomista metsiin, pelloille ja taajamiin vieden ravinteita ja kiintoaineista mennessään.

Valuma-alueiden luontaista kykyä viivyttää vettä on heikennetty tehokkaalla ojituksella ja raivaamalla kosteikkoja, soita ja tulvatasanteita muun maankäytön tieltä. Alavat peltoalueet suurten jokien alajuoksulla kärsivät valuma-alueen yläosista virtaavasta vedestä, jota suoriksi ruopatut metsä- ja pelto-ojat eivät viivytä. Vettä tulisi kyetä viivyttämään niin metsissä, pelloilla kuin taajamissa, mikä tarkoittaa valuma-aluetasoista lähestymistä ja monen eri sektorin vuoropuhelua ja yhteistyötä.

Villmosskärrin kosteikkoalue ennen rakentamista maaliskuussa 2019. © Kuva: Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma.

Vesiensuojelu 4K-hanke edisti alueellista vesiensuojelua Länsi-Uudellamaalla

Vesiensuojelu 4K (Kuormitus kuriin konkreettisin keinoin) on alueellinen vesienhoitohanke, joka päättyy joulukuussa. Hanke keskittyi maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen konkreettisilla vesiensuojelutoimenpiteillä kolmen Suomenlahteen virtaavan joen (Siuntionjoki, Ingarskilanjoki ja Inkoonjoki) valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla. Hankealueella on tarve veden viipymän kasvattamiseen ja alueella esiintyy monin paikoin tukkeutuneita uomia, veden vaivaamia peltoja ja uomaeroosiota. Veden viipymän lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä pääuomaa pienemmissä sivu-uomissa ja valuma-aluetasoisen vesienhallinnan kannalta tehokkain menettelytapa on suunnitella soveltuvat toimenpiteet kokonaiselle sivu-uomalle.

Hankkeessa rakennettiin vesiensuojelurakenteita parantamaan alueellista vesienhallintaa yhteistyössä maanomistajien kanssa.Tällaisia kohteita olivat maa- ja metsätalousalueiden kosteikot, kaksitasouomat ja kivetyt pohjakynnysketjut. Kosteikkokohteet rakennettiin pääsääntöisesti alueille, jotka olivat liian kosteita tehokkaaseen maa- tai metsätalouskäyttöön tai joutomaa-alueille, joille maanomistajalla ei ole ollut muuta käyttöä. Osaa maanomistajista kosteikon perustamiseen on innostanut riistaintressi, osa on toivonut lisää monimuotoisuutta omille mailleen ja osa on yksinkertaisesti halunnut tehostaa vesiensuojelua omalta osaltaan.

Krabbrödjanin vastarakennettu kaksitasouoma maaliskuussa 2020. © Jenny Jykänkallio-Mikkola

Vapaaehtoisten vesiensuojelutoimenpiteiden lisääminen ratkaisevaa vesien hyvän ekologisen tilan kannalta

Vesiensuojelu 4K -hanke oli maanomistajalähtöinen ja toteutetut toimenpiteet olivat vapaaehtoisia. Vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi on keskeistä, että tällaisia kohteita saadaan toteutettua merkittävästi lisää. Vapaaehtoisuuteen perustuvien vesiensuojelutoimenpiteiden lisääminen vaatii valuma-aluetasoista koordinaatiota, missä maanomistajia innostetaan, tuetaan ja autetaan kohteiden toteutuksessa, mikä puolestaan vaatii taloudellisia ja henkilöresursseja. Tällaisen koordinaation puuttuessa alueellisilla hankkeilla on merkittävä rooli vesienhoidon toimeenpanossa. WWF sai vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitusta uudelle VALUTA-hankkeelle, joka keskittyy valuma-aluetason vesienhallintaan samalla alueella. On ilo ja etuoikeus jatkaa hyvää työtä alueella, joka on erittäin otollinen vesienhoitotoimenpiteiden lisäämiselle. Valuma-aluetason vesienhallinta on täysin mahdollista toteuttaa. Se vaatii kuitenkin yhteistyötä, tiivistä vuoropuhelua, aikaa, riittävästi resursseja ja paljon kahvia.

 

Teksti ja lisätietoja:

Sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, WWF, etunimi.sukunimi@wwf.fi

Vesiensuojelu 4K -hanke