Hoitokalastuksen ja kaupallisen kalastuksen eroja. © Kuva: Antti Kinnunen
Etelä-Savossa halutaan kannustaa kalatalouden toimijoita markkinaehtoiseen toimintamalliin, jossa kaupalliselle kalastajalle maksetaan poistopalkkio vesistä poistuneista ravinteista. Työn avuksi on kehitetty mobiilisovellukseen lisäominaisuksia, jolla voidaan seurata toimintamallin vaikuttavuutta.
Kaupallinen toimintamalli vesiensuojelun tueksi
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa kehitetään kaupallista toimintamallia vesiensuojeluun Etelä-Savon alueella. Tavoitteena on kannustaa kalatalouden toimijoita siirtymään kohti markkinaehtoista toimintaa. Toimintamallissa kalastajalle maksetaan fosforin poistopalkkiota ja kalastaja saa lisäksi markkinahinnan myymästään kalasta.
Palkkion maksaminen on sidottu jatkojalostukseen toimitetusta kalasta, joka hyödynnetään ihmisravinnoksi. Toimintamalli on tarkoitettu vajaasti hyödynnetyille kaloille, kuten särjelle, lahnalle, säyneelle, pasurille ja kuoreelle. Kaupallisen kalastuksen myötä kuluttajat saavat ruokapöytään kotimaista kalaa, ja osakaskuntien tulovirta kääntyy positiiviseksi. Toiminta tukee vesistöjen ylläpitoa, kun vesistöihin joutuneita ravinteita poistetaan kalojen mukana.
Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon – Etelä-Savo -hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk 1.8.2020–31.10.2022. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Järvikala-sovellus auttaa kalastajaa ja kalatalouden sidosryhmiä
Xamkissa on jo aiemmin kehitetty Järvikala-mobiilisovellus kaupallisen sisävesikalastuksen saalistietojen ilmoittamiseen. Sovellukseen tehdään nyt uusia raportointiominaisuuksia, jotka tuovat tiedonkulkuun ja arvoketjuun lisää läpinäkyvyyttä. Tietoa on helppoa jakaa pdf- tai excel-tiedostona sitä tarvitsevalle. Tiedon avulla voidaan todentaa kalastuksen vaikutuksia vesistöön. Hankkeessa pilotoidaan vuoden 2022 aikana kalastuksen ympäristö- ja jäljitettävyystiedon välitystä kuluttajalle asti.
Järvikala-sovelluksen uusi versio tulee sisävesikalastajien saataville vuoden 2022 alusta. Seuraavissa kuvissa on esitelty Järvikala-sovelluksen uusi ilme ja uudet ominaisuudet.
Vasemmalta oikealle on kaupallisen kalastajan saalisilmoituksen kirjaus, saalistiedot ja jäljitettävyysraportti halutusta saalisilmoituksesta. Lisäksi jäljitettävyysraportin lähetys eri media välineellä ja pdf-jäljitettävyysraportti kalasaaliista. Kalan jäljitettävyysraportti on tarkoitettu kalastajan ja kalanjalostajan välille. © Kuva: Antti Kinnunen
Kalastajan saalistilastot ja pdf-kalasaalisraportti halutulta ajanjaksolta. Pdf-raporttiin kirjautuu ajanjakso, kalalajit ja saalismäärät. © Kuva: Antti Kinnunen
Toimintamallin kalastuksen tuloksia vuodelta 2021
Toimintamallissa oli mukana viisi kalastusyritystä, joissa oli yhteensä yhdeksän kalastajaa. Elintarvikejalostukseen toimitettiin 12 500 kg kalaa, pääosin lahnaa. Vesistöistä poistettiin kaupallisella kalastuksella 87 kg fosforia ja 218 kg typpeä. Levää estettiin kasvamasta vesistöissä noin 3,5 kuorma-autollisen verran. Kalastajalle maksettava fosforipalkkio oli 0,5 euroa/kg (sis. ALV).
Vuodelle 2022 fosforipalkkiota nostetaan ALV:n verran. Tällä toimenpiteellä halutaan saada uusia kalastajia mukaan toimintamalliin. Vuoden 2022 saalistavoitteena on yli 20 000 kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Fosforia poistuisi tämän saalismäärän kautta 156 kg ja levää yli 6 kuorma-autollista. Järvikala-sovelluksen uusia ominaisuuksia testataan toimintamallin kalastajien kanssa.
Miten vajaasti hyödynnetyt kalat saadaan ihmisravinnoksi asti?
Jotta kaupalliset kalastajat ryhtyisivät kalastamaan vajaasti hyödynnettyjä kaloja enemmän, tarvitaan ratkaisuja monelle osa-alueelle. Ensimmäiseksi kalastaja tarvitsee kalastusluvat, jotta päästään vesille kaupallisen kalastuksen pariin. Pyydyksiin, sumppuihin ja muihin työvälineisiin kalastaja tarvitsee investointitukea, koska kyseessä on pääomavaltainen ala.
Tämän jälkeen alkaa useamman vuoden vaativa työ, jotta riittävä saalisvarmuus ja kannattavuus saavutetaan. Kalastajat kuljettavat kalasaaliit pääosin itse ostajalle. Osalle kalalajeista ei Suomessa ole markkinoita (esimerkiksi kuore), mutta suurimmalle osalle markkinat löytyy.
Kalan lajittelu ja logistiikka ovat ratkaisevassa asemassa. Lajittelua pystytään tekemään pyydysten ja koneiden avulla, mutta sekasaaliin lajitteluun sopivia koneita ei vielä ole. Näin ollen tällaiset hoitokalastussaaliit menevät yleensä kompostiin tai biovoimalaan. Suomessa on osaamista ratkaista nämä lajittelun pullokaulat, jos rahoitus löydetään.
Yhteistyöllä merkittävä rooli logistiikassa
Järvikala-sovellukseen pilotoidaan uutta ominaisuutta, jolla voidaan sopia kalasaaliiden yhteiskuljetuksista. Niiden avulla pyritään saamaan kustannussäästöjä kalan kuljettamiseen.
Logistiikan kokonaiskuva tulee kuitenkin ratkaista ja optimoida. Kalatalouden sesonkiluonteisuuden takia tämä on haastavaa. Mikäli tulevaisuudessa organisaatioiden tiedon rajapintoja pystytään avaamaan, niin logistiikan kokonaiskuva on kyllä ratkaistavissa. Myös kalatalouden yrityksien välisellä yhteistyöllä on merkittävä rooli logistiikassa, kun logistiikka-alan runkokuljetuksia voidaan vain harvoin käyttää.
Teksti ja lisätietoja:
Projektipäällikkö Antti Kinnunen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, etunimi.sukunimi(at)xamk.fi
Hankkeen verkkosivut: Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteidenpoistoon