Tiedote 31.8.2017 klo 12.37
Alkukesän levätilanne oli rauhallinen ja sinilevät runsastuivat vasta heinäkuussa. Merialueilla sinileviä esiintyi runsaasti etenkin Itämeren pääaltaan pohjoisosassa ja läntisellä Suomenlahdella, mutta tuulet ja viileä merivesi estivät huomiota herättävien pintaesiintymien muodostumisen. Järvillä sinileviä havaittiin keskimääräistä vähemmän lukuun ottamatta heinäkuun alkua ja elokuun loppua.
Sinilevätilannetta merialueilla seurattiin muun muassa satelliittihavaintojen avulla. Kooste kesän 2017 aikana satelliittikuvista havaituista Itämeren levälautoista heinä-elokuun osalta. Pilvettöminä päivinä tehdyt havainnot luokitellaan alueisiin, joissa oli voimakkaita pintalevälauttoja vähintään yhtenä päivänä kesän 2017 aikana (punainen), laimeampia pintaleväesiintymiä (keltainen) ja joissa ei ollut levää (sininen). Merialueet, joilta ei tehty satelliittikuvatulkintaa ovat valkoisia. Satelliittikuvien perusteella ei voi päätellä mikä levälaji aiheuttaa pintaleväesiintymän. © SYKE
Suomen merialueilla esiintyi runsaasti sinilevää – tuulet ja viileä sää vähensivät levälauttojen muodostumista
”Sinileviä esiintyi runsaasti heinäkuun puolivälistä lähtien Suomen avomerialueilla etenkin Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahden länsiosassa, Saaristomeren eteläosassa ja Ahvenanmerellä. Elokuun puolella sinileviä oli ajoittain runsaasti myös Selkämeren eteläosassa ja itäisellä Suomenlahdella. Tuulet pitivät kuitenkin sinilevät pääasiassa veteen sekoittuneena. Rannikkoalueilta sinilevähavaintoja ilmoitettiin lähinnä Suomenlahdelta ja Saaristomereltä”, sanoo tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Sinilevien pintakukinnat noudattivat pääpiirteissään kesän alussa tehtyä leväkukintariskin arviota, joka perustui talven ja kevään aikana mitattuihin ravinnepitoisuuksiin, mallinnukseen sekä asiantuntija-arvioon.
”Suomenlahden rannikolla ennakoitu suuri leväkukintariski ei toteutunut koko laajuudessaan meriveden alhaisen lämpötilan vuoksi. Lisäksi ajoittaisten voimakkaiden tuulten aiheuttaman pintaveden sekoittumisen takia sinilevät eivät muodostaneet huomiota herättäviä pintaesiintymiä. Myös Suomenlahden itäisessä osassa havaittiin leväesiintymiä. Käytettävissämme oleva havaintoaineisto ei kuitenkaan riitä niiden lajiston ja esiintymisen syiden selvittämiseen tyhjentävästi”, sanoo johtava Harri Kuosa Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomen avomerialueiden pintalämpötilat olivat Ilmatieteen laitoksen mukaan viileämpiä muutamiin edellisiin lämpimiin kesiin verrattuna, vaikka pitkänajan keskiarvoihin verrattuna ne olivat normaaleja. Lisäksi Suomenlahdella rannikkoalueen pintalämpötila oli avomerta alhaisempi, sillä viileää syvävettä kumpusi pintaan rannikon edustalla.
Sinilevien ohella vettä värjäsivät heinä-elokuun vaihteessa myös suopursuruostesienen itiöt Saaristomeren ja Suomenlahden rannikoilla ja elokuun alkupuolella Heterocapsa triquetra -panssarisiimalevä läntisen Suomenlahden rannikolla. Molempien massaesiintymät värjäävät vettä huomiota herättävän punertavaksi, mutta ne eivät ole myrkyllisiä.
Sinileväesiintymät pysyivät järvillä kurissa paria viikkoa lukuun ottamatta
Sinilevätilanne oli tänä kesänä järvillä keskimääräistä parempi lukuun ottamatta heinäkuun alkupuolta ja elokuun loppua, jolloin sinilevää havaittiin ajankohdalle tyypillisesti tai hieman enemmän. Kesäkuussa ja heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin sinilevää oli järvillä vähemmän kuin tyypillisesti.
”Viileä ja epävakainen sää esti sinilevien runsastumista ja pintakukintojen syntyä järvillä. Sinilevät esiintyvät yleensä runsaimmillaan järvillä elokuussa. Viimeaikaiset voimakkaat sateet ja niiden vesistöihin huuhtomat ravinteet selittävät osaltaan sinilevän runsastumista elokuun lopussa”, sanoo ryhmäpäällikkö Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Runsaita tai erittäin runsaita sinileväkukintoja havaittiin kesän aikana kahdellakymmenelläkuudella, pääasiassa rehevällä seurantajärvellä. Seurannan piirissä oli kaikkiaan 237 valtakunnallista järvihavaintopaikkaa. Tyypillisesti sinilevien massaesiintymien kesto oli kuitenkin lyhyt, ja kukinta voitiin havaita järvellä vain yhdellä seurantaviikolla. Kaksi viikkoa tai kauemmin yhtäjaksoisesti kestäneitä runsaita tai erittäin runsaita sinileväkukintoja esiintyi vain yhdellätoista seurantajärvellä.
Heinäkuun lopussa ja elokuussa Lounais- ja Etelä-Suomen järviltä saatiin havaintoja harmittomista suopursuruostesienen itiöiden muodostamista pintaesiintymistä.
Kansalaisten havainnot apuna levätilanteen kartoittamisessa
Kansalaiset voivat osallistua sinilevähavainnointiin Järvi-meriwikin avulla. Se on Suomen vesien oma verkkopalvelu, johon kuka tahansa voi perustaa itselleen havaintopaikan ja ryhtyä seuraamaan muun muassa sinilevätilannetta, pintaveden lämpötilaa ja näkösyvyyttä. Havaintojen tallentaminen Järvi-meriwikiin sujuu helposti älypuhelimille kehitetyllä Havaintolähetti-verkkosovelluksella.
Virallisen leväseurannan ulkopuolelta saatiin kesän aikana Järvi-meriwikiin yhteensä 839 havaintoa. Niistä 479:ssä oli havaittu levää, ja 360:ssa ilmoitettiin levättömyydestä. Eniten kansalaishavaintoja levätilanteesta tuli heinäkuun kahtena ensimmäisenä viikkona sekä heinäkuun viimeisellä viikolla.
Asiantuntijat saivat 61 leväpuhelua, joista 21 koski Itämerta ja loput sisävesiä. Kansalaisia huolestuttivat oman lähi- tai mökkivesistön mahdollinen leväkukinta sekä sen vaikutukset virkistyskäyttöön ja terveysriskit. Tiedotusvälineitä kiinnostivat valtakunnallinen sinilevätilanne, sinilevien mahdolliset terveyshaitat, levien esiintymistä ja vaihtelua selittävät tekijät sekä pintavesien tila. Myös SYKEn tarjoamat verkkopalvelut sinilevätilanteen kartoittamisessa olivat median kiinnostuksen kohteena.
Sinilevien esiintymistä seurataan kesäisin viikoittain
Suomen ympäristökeskus on julkaissut kesä-elokuussa viikoittain katsauksen sinilevätilanteesta Suomen merialueilla ja järvissä. Sinilevien havainnointia jatketaan syyskuun loppuun asti, mutta viikoittainen tiedotus päättyy. Ravinne- ja sääolosuhteiden suosiessa sinileväkukinnat ovat mahdollisia vielä syksylläkin.
Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin kesällä 1998. Seuranta toteutetaan yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY), kunnallisten ympäristöviranomaisten, Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Suomen ympäristökeskuksen kesken. Leväseurantaan kuuluu noin 240 pysyvää havaintopaikkaa järvillä ja noin 30 havaintopaikka rannikolla. Suomen avomerimerialueiden levätilanteesta saadaan tietoa satelliittitulkinnoista, Rajavartiolaitoksen lennoilta, Alg@line-linjojen kauppalaivoilta, tutkimusalus Arandalta ja Utön merentutkimusaseman seurantalaitteistoista.
Kesän 2017 leväbarometri sisävesien osalta
Karttakuva median käyttöön:
Lisää aiheesta:
Leväennuste
Valtakunnallinen levätiedotus
Tietoa sinilevistä
Kuvia
Lisätietoja:
Merialueet
Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava tutkija Harri Kuosa, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 106, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vanhempi tutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Satelliittitulkinnat
Erikoistutkija Jenni Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 078, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sisävedet
Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi