Tiedote 22.11.2016 klo 14.33
© Wilma Hurskainen / YHAn kuvapankki
EU:n asettamien yhdyskuntajätteen ja rakennusjätteen kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttää entistä vahvempien ohjauskeinojen käyttöönottoa Suomessa. Lajittelua tulisi tehostaa sekä kotitalouksissa että elinkeinotoiminnassa. Rakentamisen jätemateriaaleja tulisi hyödyntää tehokkaammin erityisesti korjausrakentamisessa. Lisäksi kierrätykseen ohjaavina keinoina toimisivat yhdyskuntajätteen polton vero ja jätteen painoon perustuva maksujärjestelmä.
Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun (KEIKKA) -hankkeessa selvitettiin ohjauskeinoja, joilla yhdyskunta- ja rakennusjätteitä voidaan ohjata kierrätykseen aiempaa enemmän.
Yhdyskuntajätteiden lajitteluun tehokkuutta
Yhdyskuntajätteestä merkittävä osa, 65 prosenttia, syntyy kotitalouksissa. Vaikka jätettä lajitellaan jo nyt paikoin tehokkaasti, on jäljelle jäävässä sekajätteessä vielä paljon kierrätyskelpoisia materiaaleja. Kotitalouksien jätteiden kierrätystä voitaisiin lisätä kiristämällä kiinteistökohtaista erilliskeräystä koskevia velvoiterajoja kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. Myös lajitteluneuvontaa tulisi tehostaa.
”EU:n edellyttämän 50 prosentin kierrätystavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin kiinteistökohtainen lajittelumahdollisuus biojätteelle, kartongille, metallille ja lasille kaikkiin vähintään kahden asunnon kiinteistöihin Suomen taajamissa. Lisäksi muovin keräys tulisi ulottaa koskemaan kaikkia vähintään kymmenen asunnon kiinteistöjä. Kyseessä on merkittävä keräysjärjestelmän laajennus”, erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa muodostuu loput 35 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Sen osalta 50 prosentin kierrätysasteen saavuttaminen edellyttäisi, että kierrätettävien jätejakeiden saanto lisääntyisi 20-50 prosentilla nykyisestä. Keräysverkoston laajenemiseen ja lajitteluaktiivisuuden parantumiseen voitaisiin vaikuttaa jäteasetuksessa annettavalla erilliskeräysvelvoitteella ja neuvonnalla.
Tutkimushankkeessa ehdotetaan myös taloudellisia ohjauskeinoja, kuten yhdyskuntajätteen polton verottamista sekä jätehuollon painoperusteisen maksujärjestelmän käyttöönottoa. Etenkin polttoon ohjattavassa kartonki- ja muovijätteessä on paljon kierrätyspotentiaalia. Jätteenpolttoveron käyttöönottoa ja sen vaikutuksia tulisi vielä selvittää yksityiskohtaisemmin. Painoperusteisessa maksujärjestelmässä jätteentuottaja maksaisi vain tuotetun jätemäärän mukaan ja lisäksi eniten niistä jätejakeista, joita ei ole lajiteltu.
Materiaalit kiertoon korjausrakentamisessa
Talonrakentamisen jätteitä tulisi ohjata tehokkaammin hyödynnettäväksi. Tähän tarvitaan ohjauskeinoja, jotka lisäävät kierrätykseen ohjautuvan jätteen määrää sekä vahvistavat kierrätysmateriaalien markkinoita. Rakentamisen jätteiden tietopohjassa kuitenkin on epävarmuuksia, jotka hankaloittavat keinojen suuntaamista.
”Rakentamisen jätteiden tietopohjan laatua tulisi parantaa hyödyntämällä jätteiden kuljetuksessa käytettyjen jätelain mukaisten siirtoasiakirjojen tietoa. Tämä edellyttää sitä, että siirrytään sähköisiin asiakirjoihin ja parannetaan tietojärjestelmien yhteensopivuutta”, Salmenperä sanoo.
Rakennusjätettä muodostuu erityisesti korjaustoiminnassa, jossa sekalaisen jätteen osuus on merkittävästi suurempi kuin uudisrakentamisessa ja purkutoiminnassa. Merkittävimmät rakennusjätelajit ovat betoni- ja puujäte sekä sekalainen jäte.
Rakennusjätteen kierrätystä voitaisiin tehostaa myös ennen purkutoimintaa tehtävällä katselmuksella, jossa tunnistetaan kierrätykseen kelpaavat ja haitallisia aineita sisältävät, kierrosta poistettavat jätteet. Lisäksi rakennusalan vapaaehtoisella sopimuksella voitaisiin edistää lajittelua korjaus- ja purkutyömailla. Ohjeistusta tarvitaan myös kierrätysmateriaalien käyttöä edistäviin julkisiin hankintoihin.
Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun (KEIKKA) -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeesta vastasivat Suomen ympäristökeskus SYKE yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTTn ja Tilastokeskuksen kanssa.
Lisätietoja:
Erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
p. 0295 251 605, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi