Tiedote 14.12.2017 klo 15.30
Kansainvälisesti merkittäviä luontoalueita on jäljellä pohjoisessa Ruotsissa ja Suomessa sekä Luoteis-Venäjällä. Tämän laajan alueen luontoarvoja on nyt ensimmäistä kertaa tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena, mikä mahdollistaa arvokkaiden alueiden tehokkaan suojelun ja ekologisten yhteyksien turvaamisen.
Monta sataa vuotta vanhaa mäntykangasmetsää Inarissa. Kuva Riku Lumiaro.
Suomen ympäristökeskuksen Barentsin alueen luonnonsuojeluverkostoa tarkastelleessa hankkeessa on valmistunut tulokset Ruotsin ja Suomen pohjoisosien sekä Luoteis-Venäjän metsistä ja suojelualueiden määrästä. Luoteis-Venäjä pitää sisällään Karjalan tasavallan, Muurmannin alueen, Arkangelin alueen, Komin tasavallan ja Nenetsien autonomisen alueen.
Tulosten pohjalta asiantuntijat ovat laatineet suositukset jäljellä olevien luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien turvaamiseksi, suojelualueiden määrän lisäämiseksi ja arvokkaiden alueiden välisen kytkeytyneisyyden vahvistamiseksi.
Hankkeen tarkastelualueen metsistä on suojeltu 12 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Suojelumäärät vaihtelevat paljon ja mukana on monenlaisia metsätyyppejä kuten havumetsiä, sekametsiä ja tunturikoivikoita. Hankkeessa paikannetuista luonnonsuojelullisesti arvokkaista metsistä on vielä suojelematta merkittävä osa. Niiden turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Kansainvälisiä suojelutavoitteita ei ole vielä saavutettu
Hankkeen aikana on perustettu monia suojelualueita ja on tehty työtä uusien alueiden suojelemiseksi. Kansainvälinen tavoite suojella 17 prosenttia maa-alueista vuoteen 2020 mennessä on saavutettu vain osittain Barentsin alueella. Luonnonsuojelua pitäisi edistää kaikilla tasoilla paikallis- ja aluetasolta yli rajojen ulottuvaan suojeluun.
”Arvokkaiden alueiden luontoarvojen turvaaminen edellyttää eri tahojen välistä yhteistyötä. Metsien käytön ja luonnon suojelun välille on löydettävä kompromisseja, jotta metsälajistoa voidaan turvata myös suojelualueiden ulkopuolella,” toteaa hankkeeseen osallistunut WWF Arkangelin edustaja Denis Dobrynin.
Luonnonsuojelualueiden välistä yhteyttä tulee parantaa
Suojelualueiden välinen ekologinen yhteys mahdollistaa eliölajien siirtymisen alueelta toiselle. Tämä on tärkeää ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja lajiston elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Suojelualueilla elävien lajien mahdollisuudet reagoida ilmastonmuutokseen ovat huonot, mikäli alueet sijaitsevat kaukana toisistaan ja niiden välillä ei ole elinympäristöksi kelpaavaa luontoa.
Lajien kyky levittäytyä uusille elinalueille vaihtelee paljon ja se on sidoksissa suojelualueiden välisten alueiden luonnontilaan ja laatuun. Barentsin alueella on vielä jäljellä laajoja luontoalueita, joiden säilyttäminen ja niiden välisten ekologisten käytävien ylläpitäminen on tärkeätä.
Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tietoa ja uusia menetelmiä luontoalueiden välisten yhteyksien elinvoimaisuuden arvioimiseksi. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää Barentsin alueen luontoarvojen säilyttämiseksi.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Bo Storrank, Suomen ympäristökeskus, p. 050 464 9117, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava tutkija Tapio Lindholm, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 379, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkit