Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien määrä on vähentynyt 18 prosenttia (1109 yksilöä) edelliskesästä. Suomen ympäristökeskus ja Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut laskivat Helsingin ja itäisen Espoon rannikolla ja puistonurmilla laiduntavien valkoposkihanhien määräksi 5 044 yksilöä, joista poikasia oli 719 yksilöä. Aikuisten lintujen määrä väheni 17 prosenttia, ja poikueiden ja poikasten määrä noin 24 prosenttia. Yksilömäärän väheneminen johtui pääosin aikuisten lintujen talviaikaisesta kuolevuuden kasvusta ja kuivan kesän aiheuttamasta heikentyneestä poikastuotosta sekä petojen saalistuksesta.
Valkoposkihanhipoikueita Kaisaniemenrannassa. Kuva Markku Mikkola-Roos.
Valkoposkihanhien väheneminen näkyi selvästi pääkaupunkiseudun tärkeimmillä kerääntymisalueilla. Heinäkuun lopun laskennassa eniten valkoposkihanhia havaittiin Helsingin Arabianrannassa (538 yksilöä), Kaivopuistossa (457), Suomenlinnassa (424) ja Töölönlahden alueella (339). Näiden alueiden osuus oli 35 prosenttia laskennan kokonaismäärästä. Sekä Suomenlinnassa, Töölönlahdella että Arabianrannassa hanhia laskettiin pari sataa yksilöä vähemmän kuin edelliskesänä
Seurasaarenselällä eniten hanhia havaittiin Töölön Merikannontiellä (326 yksilö) ja Lapinlahdella (94), Itä-Helsingissä taas Tammisalon Porolahdella (148) ja Kallvikin alueella (124).
Valkoposkihanhien yksilömäärien jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 26.7.2021.
Espoon itäosissa valkoposkihanhien väheneminen jatkuu edelleen. Heinäkuussa 2021 niitä havaittiin 555 yksilöä, mikä on 45 yksilöä vähemmän kuin edelliskesänä. Suurimmat määrät laskettiin Laajalahdella (228 yksilöä), Otsolahdella (104) ja Vermossa (71). Itäisen Espoon osuus laskennan kokonaismäärästä oli vain11 prosenttia. Vähenemiseen vaikuttaa saariston pesimäalueilla merikotkan ja rannikon ruokailualueilla todennäköisesti ketun, supikoiran ja minkin saalistus.
Suurimpien poikuemäärien esiintymisessä muutoksia
Helsingissä poikueita havaittiin eniten Kaivopuistossa (52 poikuetta), Suomenlinnassa (48), Töölön Merikannontiellä (41) ja Arabianrannassa (24). Itä-Helsingin suurimmat määrät havaittiin Tammisalon Porolahdella (11) ja itäisen Espoon Laajalahdella (10). Sen sijaan Töölönlahti ja Aurinkolahden kanava keräsivät selvästi vähemmän poikueita aikaisempiin vuosiin verrattuna. Syynä oli ruokailunurmien kuivuminen.
Poikueiden keskikoko oli 2,2 poikasta, mikä on samansuuruinen kuin edelliskesänä ja vuosien 2006–2020 seurantajaksolla keskimäärin. Hanhipoikuelukumäärän vähenemisen myötä poikasia laskettiin kuitenkin 225 yksilöä vähemmän kuin edelliskesänä.
Poikasten jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 26.7.2021.
Poikueiden keskikoossa oli selvää vaihtelua alueiden ja eri aikaan kuoriutuneiden poikueiden välillä. Vähintään kymmenen poikueen kohteilla keskikoko oli suurin (2,2–2,4 poikasta) Helsingin niemen ja sen länsipuolen kohteilla. Suomenlinnassa ja Helsingin niemen itäpuolen kohteilla keskikoko oli selvästi pienempi (1,8–2,0). Helsingin itäosassa myös petopaine selittänee poikueiden pienempää kokoa. Merikotkat, ketut ja minkit verottavat osansa hanhien poikastuotosta.
Varhaiset toukokuussa kuoriutuneet poikueet ovat selviytyneet suurempikokoisina (keskikoko 2,5 poikasta) kuin kesä-heinäkuussa kuoriutuneet poikueet (1,9). Vähäsateisen ja helteisen kesän seurauksena valtaosa poikueiden perinteisesti käyttämistä nurmista kulottui lähes ruokailukelvottomiksi, joka heinäkuussa haittasi erityisesti pienten poikasten selviytymistä.
Yli puolet poikasista saavuttaa lentokykynsä heinä-elokuun vaihteessa ja perhekunnat alkavat hyödyntää ravinnonhankinnassaan kasvavassa määrin myös sisämaan puistoja ja peltoalueita.
Talvehtimisalueilla ongelmia
Vuonna 2020 valkoposkihanhien pesintä onnistui hyvin pääkaupunkiseudulla. Sekä poikas- että poikuemäärät olivat seurantajakson korkeimmat. Tästä huolimatta pesimäalueella palanneiden aikuisten määrä väheni yli 900 yksilöllä. Yhtenä syynä aikuismäärän laskuun oli Pohjanmeren talvehtimisalueella esiintynyt lintuinfluenssa, joka aiheutti kuolleisuutta erityisesti kyhmyjoutsenten ja valkoposkihanhien keskuudessa.
Valkoposkihanhien kokonaismäärä Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella heinä-elokuussa 2006–2021.
Lintuinfluenssa on lintujen virustauti, josta tunnetaan yli 140 tyyppiä. Luonnossa lintuinfluenssatyyppejä esiintyy erityisesti vesilinnuilla. Talvella 2020-2021 todettiin korkeapatogeenisia lintuinfluenssamuotoja eri puolilla Eurooppaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lintuinfluenssan tartunnan riski ihmisille on hyvin pieni. Luonnossa ja puistoissa liikkuminen on turvallista. Kuolleisiin tai sairaisiin lintuihin ei pidä kuitenkaan koskea paljain käsin. Jos koskettaminen on tapahtunut, tulee kädet pestä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsidesillä.
Ratkaisuehdotuksia haittojen vähentämiseksi
Hanhien jätökset koetaan ongelmana kaupunkilaisten suosimissa puistoissa. Hanhet kokoontuvat nurmialueille ruokailemaan juuri vilkkaimpana lomakautena heinäkuussa. Pääkaupunkiseudulle tulisikin tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma hanhien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Hanhilla tulee olla tarjolla riittävän suuria ja houkuttelevia ruokailu- ja levähdysalueita. Tällöin karkotustoimia voitaisiin käyttää tehokkaasti niissä puistoissa, joissa ne aiheuttavat haittaa.
Hanhien koirakarkotusta on kokeiltu Korkeasaaressa, Viikin koetilalla ja Espoon Tapiolassa. Karkotus toimii, mikäli hanhille on tarjolla vaihtoehtoinen paikka ruokailuun ja levähtämiseen. Muuten ne palaavat takaisin koiran poistuttua. Kesä-heinäkuussa koirakarkotusta ei poikkeusluvallakaan voi käyttää pienten poikasten tai lentokyvyttömien sulkasatoisten aikuisten häirintään.
Valkoposkihanhien poikas- ja poikuemäärät Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella heinä-elokuussa 2006–2021.
Helsingin kaupunki on hakenut kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta poikkeamislupaa aloittaa aktiivinen hanhien karkotus Töölönlahdella, Arabianrannassa, Munkkiniemen rantapuistossa ja Kaivopuistossa. Lupa-asia on edelleen vireillä. Jos poikkeamislupa rauhoitettujen lintujen häirintään myönnetään, aloitetaan karkotustoimet keväällä 2022 lupaehtoja noudattaen.
Valkoposkihanhen seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Suomessa valkoposkihanhi on rauhoitettu luonnonsuojelulailla ja lajin kaikenlainen häirintä ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen poikkeuslupaa on kielletty.
Lisätietoja
Erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@syke.fi
Ympäristötarkastaja Tuomas Lahti, Helsingin kaupunki, p. 040 843 1410, tuomas.lahti@hel.fi
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön
Lue lisää aiheesta