Merkittävä osuus maaseutuohjelman rahoituksesta kohdistuu luonnon monimuotoisuuden parantamiseen. Juuri valmistuneen arvioinnin mukaan ohjelmalle asetetut määrälliset tavoitteet on monelta osin saavutettu. Ohjelma turvaa keskeisesti etenkin uhanalaisten perinnebiotooppien eli avointen ja puustoisten luonnonlaitumien hoitoa.
Laajalahden luonnonsuojelualueen rantaniittyjä hoidetaan laidunnuksella. Kuva Riku Lumiaro.
Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014–2020 merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle -arviointi pureutui maaseutuohjelman vahvuuksiin ja heikkouksiin luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Lisäksi arvioinnissa annettiin kehittämisehdotuksia seuraavaa rahoituskautta varten.
Ympäristökorvaus sisältää laajan valikoiman maatalousluontoa eri tavoin hyödyttäviä toimenpiteitä. Monia niistä toteutetaan huomattavan laaja-alaisina. Arvioinnin mukaan vaikuttavuudeltaan tehokkaimpia toimia ovat olleet ympäristösopimukset.
Luonnon monimuotoisuutta parhaiten edistäviä toimenpiteitä ovat erilaiset tuotannon ulkopuoliset nurmet, sekä ympäristösopimukset, joilla ylläpidetään sekä luonnonlaitumia että kosteikkoja. Monivuotiset nurmikasvustot ovat keskeisiä valtaosalle avointen peltoalueiden tavanomaista eliölajistoa. Luonnonlaitumet ja perustetut kosteikot puolestaan ylläpitävät suurta määrää vaateliaampia eläin- ja kasvilajeja.
Suojavyöhykkeet olleet suosittuja
Maaseutuohjelman tulosmittarit ovat pääsääntöisesti kehittyneet myönteisesti. Luomutuotannossa sekä ympäristösopimusten piirissä olevat alat ovat kasvaneet, joskin niille asetuista tavoitealoista tullaan vielä jäämään. Toisaalta jotkin toimenpiteet, kuten suojavyöhykkeet sekä kerääjä- ja saneerauskasvit ovat olleet selvästi ennakoitua suositumpia.
Maaseutuohjelman tuottamat luontohyödyt syntyvät valtaosin ympäristökorvauksen eri osatoimenpiteistä. Useimmat niistä ovat monitavoitteisia, muutamat myös räätälöityjä nimenomaan lajiensuojelun edistämiseen. Maaseutuohjelmalla on keskeinen rooli etenkin uhanalaisten perinnebiotooppien hoidon rahoittamisessa. Ei-tuotannollisten investointien tuki on merkittävästi edistänyt ympäristösopimusten käyttöönottoa. Luonnonmukainen tuotanto on laajan toteutusalansa vuoksi tärkeä etenkin peltolinnuston kannalta.
Alkuperäiskasvien kohdalla kehitettävää
Kotieläinten geneettistä monimuotoisuutta turvataan keskeisimmin ympäristösopimuksilla. Eläinlajien ja -rotujen välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, mikä osuus kannasta on tuen piirissä. Alkuperäiskasvien osalta ympäristösopimuksia on tehty erittäin vähän. Toimenpidettä on tarpeen kehittää sen suosion kasvattamiseksi.
Maaseutuohjelman hankemuotoisilla toimenpiteillä on ollut vain vähäistä merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Teemasta kiinnostuneiden hakijoiden määrää tulisi saada kasvatettua tuomalla esiin onnistuneita esimerkkihankkeita. Tämän ohella lintupelloissa tunnistettiin selviä kehittämistarpeita.
Arviointi on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 arviointia. Siitä vastasivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Luonnonvarakeskus Luke.
Linkit
Lisätietoja
Vaikuttavuuden arviointi
Tutkija Janne Heliölä, p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tuloksellisuus ja geenivarat
Eerikoistutkija Terho Hyvönen, p. 029 5326154, etunimi.sukunimi@luke.fi
Maa- ja metsätalousministeriö
Yylitarkastaja Anna Schulman, p. 0295 162199, etunimi.sukunimi@mmm.fi