Itämeren lääkeainepäästöjen pienentäminen vaatii toimenpiteiden yhdistelmän

Tiedote 21.6.2021 klo 8.56
EU:n rahoittama CWPharma-projekti tutki lääkeainejäämiä kuudesta Itämeren alueen jokivesistöstä. Tavoitteena oli saada tarkempi käsitys Itämereen kulkeutuvien lääkeaineiden päästöistä, päästölähteistä ja lääkeaineiden määristä Itämeressä. 75 tarkastellusta lääkeaineesta 12 todettiin ympäristön kannalta riskiyhdisteiksi. © Kuva: CWPharma project

Itämeren alueella käytetään päivittäin satoja erilaisia lääkeaineita. Vaikka lääkkeet parantavat merkittävästi ihmisten ja eläinten hyvinvointia, niiden jäämät voivat olla hyvin haitallisia ympäristölle. Lääkeainepäästöjen vähentäminen vaatii monien eri toimenpiteiden yhdistelmää.

CWPharma-hanke keräsi tietoa lääkkeiden käyttömääristä, selvitti lääkeaineiden pitoisuuksia ympäristössä, tunnisti ympäristön kannalta haitallisimpia lääkeaineita ja tuotti suosituksia lääkeainepäästöjen vähentämiseksi Itämeren alueella. EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelman rahoittama hanke alkoi 2017.

Hankkeen keskeisimmät havainnot ovat:

  • Ihmisten käyttämät lääkkeet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta vesistöihin ja jätevesilietteestä valmistettuja lannoitteita käytettäessä maaperään.
  • Eläintiloilta voi päästä eläimille käytettäviä lääkkeitä pintavesiin. Eläinlääkkeiden käytöstä ja reiteistä ympäristöön tarvitaan lisää tietoa.
  • 75 tarkastellusta lääkeaineesta 12 todettiin riskiyhdisteiksi, joiden ympäristölle haitattomaksi arvioitu pitoisuus ylittyi ainakin yhdessä ympäristönäytteessä. Lääkeainepäästöjä pitää siksi hallita nykyistä paremmin.

”Valtaosassa, eli 75 prosentissa joki- ja rannikkovesinäytteitä ainakin yhden lääkeaineen pitoisuus oli suurempi kuin ympäristön kannalta turvalliseksi määritetty pitoisuus. Tulos osoittaa, että lääkeaineiden ja hormonien aiheuttama ympäristökuormitus on laaja ja merkittävä,” sanoo tutkija Katri Siimes Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).

Suomessa vesinäytteitä otettiin muun muassa Vantaanjoesta.

”Vantaanjoen vesinäytteissä kipugeeleissä käytetyn diklofenaakin ja antibiootti klaritromysiinin pitoisuudet ylittivät haitattomaksi arvioidut pitoisuudet. Lisäksi puhdistetusta jätevedestä mitattiin huolestuttavan paljon erytromysiiniä ja ibuprofeenia. Ne ovat kaikki yleisesti käytettyjä lääkeaineita, joihin jätevedenpuhdistus ei juurikaan tehoa,” Katri Siimes kertoo.

Lisäksi vesinäytteistä analysoidut naishormonit estroni ja noretisteroni esiintyivät mahdollisesti haitallisen korkeina pitoisuuksina.

Tiedotuskampanjoita ja parempaa jätevedenpuhdistusta tarvitaan

Hanke teki toimintasuunnitelman lääkeainepäästöjen vähentämiseksi Itämeren alueella.

”Asiaa ei ratkaista yhdellä toimenpiteellä. Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan monien keinojen yhdistelmää. Tarvitaan tehokkaampaa jäteveden puhdistusta, parempaa lääkejätteen hallintaa ja ympäristön kannalta kestävämpää lääkkeiden käyttöä”, johtava tutkija Noora Perkola Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Perkola johti projektia, joka kokosi tutkijoita ja asiantuntijoita seisemästä Itämeren alueen maasta.

Toimintasuunnitelmassa suositellaan lääkeaineiden päästöjen vähentämiseksi jäteveden lisäpuhdistusta esimerkiksi otsonoinnin tai aktiivihiilen avulla.

”Mielestämme jätevedenpuhdistuksen parantamiselle on syytä tehdä selkeä aikataulu. Ehdottamamme aikataulu perustuu arvioomme siitä, kuinka nopeasti asia voitaisiin Itämeren alueella teknisesti hoitaa”, Noora Perkola sanoo.

Tiedotusta lääkeaineiden ympäristövaikutuksista pitäisi lisätä koko Itämeren alueella. © Kuva: CWPharma project

Toimintasuunnitelman ydinkohdat:

  • Lääkeaineiden aiheuttamista ympäristöriskeistä pitää jakaa tietoa terveydenhuollon ammattilaisille ja kansalaisille. Tiedon jakamiseksi hanke suosittelee ainakin kerran vuodessa toteutettavia kansallisia tiedotuskampanjoita seuraaville viidelle vuodelle. Näin voidaan vaikuttaa joidenkin ympäristön kannalta ongelmallisten lääkkeiden käyttömääriin, mikä vaikuttaisi suoraan niiden päästöihin ympäristöön.
  • Lääkejätteen keräystä ja hävittämistä pitää parantaa. Jokaisessa Itämeren alueen valtiossa pitäisi olla keräysjärjestelmä kaikille kotitalouksissa käyttämättä jääneille lääkkeille. Terveydenhuoltolaitokset ja suuria määriä lääkejätettä tuottavat eläintilat pitää velvoittaa toimittamaan lääkejäte jätteenkäsittelylaitokselle.
  • Yksi tehokkaimmista tavoista pienentää lääkeaineiden päästöjä on jäteveden puhdistuksen tehostaminen. Ensimmäinen askel tähän olisi Itämeren alueen maiden kaikkien jätevedenpuhdistamojen toiminnan saattaminen EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimalle tasolle. Direktiivin mukaisella tavanomaisella jäteveden puhdistuksella voidaan pienentää joidenkin lääkeaineiden pitoisuuksia.
    Useimpien lääkeaineiden päästöjen vähentämiseksi tarvitaan jäteveden lisäpuhdistusta esimerkiksi otsonoinnin tai aktiivihiilen avulla. Hanke suosittelee, että suurimmilla, asukasvastineluvultaan yli 250 000 olevilla puhdistamoilla lisäpuhdistus tulisi ottaa käyttöön vuoteen 2030 mennessä. Pienemmillä jätevedenpuhdistamoilla (asukasvastineluku 50 000–250 000) lisäpuhdistus pitäisi ottaa käyttöön viimeistään vuonna 2040.
  • Lääketeollisuuden ympäristölupajärjestelmää tulisi kehittää niin, että lupaprosessissa tehtaiden pitäisi arvioida mahdolliset lääkeainepäästönsä ja niiden vaikutus ympäristöön. Lääketeollisuus voi olla paikallisesti merkittävä lääkeaineiden päästölähde. Tarvittaessa lääketeollisuuden ympäristölupia pitäisi täydentää teollisuusjätevesisopimuksilla.
  • Niitä lääkeaineita, joiden pitoisuuksien on havaittu ylittävän haitattomana pidetyn määrän Itämeren alueen pintavesissä, pitää seurata ympäristöstä. Näiden lääkeaineiden seuranta tulisi sisällyttää kansallisiin ja alueellisiin seurantaohjelmiin, jotta ongelman laadusta saadaan lisää tietoa ja päästöjen vähennystoimet voidaan kohdistaa paremmin.
  • Riskien arvioinnin ja hallinnan parantamiseksi tarvitaan myös lisätutkimusta. Tutkimuksissa tulisi a) kehittää analyysimenetelmiä edelleen, jotta esimerkiksi lääkeaineiden aineenvaihduntatuotteiden, hormonien, antibioottien ja harvoin tutkittujen lääkeaineiden päästöistä ja ympäristöpitoisuuksista saadaan lisää tietoa, b) tehdä laajempia kartoituksia lääkeaineiden ympäristöpitoisuuksista ja c) tuottaa tietoa lääkeaineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden sekä seosten kroonisista vaikutuksista eri eliöille.

CWPharman työ jäteveden puhdistuksen tehostamiseksi jatkuu CWPharma 2 jatkohankkeessa. Jatkohanke hyödyntää CWPharma-hankkeen tuottamaa opasta jätevedenpuhdistuksen tehon parantamisesta käytännön työssä puhdistamoilla tehtävien uudistusten suunnittelussa.

Lisätietoja:

CWPharma pähkinänkuoressa

  • Hankkeen alkoi lokakuussa 2017 ja päättyi joulukuussa 2020.
  • Työssä oli mukana yhteensä 15 organisaatiota seitsemästä Itämeren alueen maasta (Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Puola ja Ruotsi). Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE).
  • Hanketta rahoitti Euroopan unionin Itämeren alueen Interreg-ohjelma. CWPharma oli osa EU:n Itämeri-strategian mukaista laajempaa lääkeaineiden ympäristöpäästöjä koskevaa yhteistyötä (Flagship on Pharmaceuticals in the Environment – a Baltic Sea Region cooperation platform).
 

 


Aihealue:
Kohderyhmä: