Sentinel-2 -satelliittikuvasta tuotettu 3D-malli Tenojokisuulta, jossa joki laskee Tenonvuonoon Barentsin merellä. Kuva esittää Tenonvuonoa pohjoisesta etelään katsottuna 11.7.2018.
TARKKA-palvelu. Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin, ja siitä seuraavat muutokset ympäristölle tulevat olemaan suuria. Kattavalle seurantatiedolle arktiselta alueelta on suuri tarve, johon voidaan vastata ottamalla satelliittiseurannan aineistot entistä tehokkaammin käyttöön. Satelliitit kykenevät tuottamaan laajoja alueita kattavia havaintoja ja toistamaan mittaukset jopa päivittäin. Tämä on erityisen tärkeää harvaan asutuilla alueilla, joilla toistuvien havaintojen tekeminen muilla menetelmillä on hankalaa.
Satelliittihavainnot sopivat arktisen alueen muutoksen seurantaan erinomaisesti. Esimerkiksi lumisen kauden lyheneminen ja muut ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kuvissa selvästi. Osa Sentinel-satelliiteista tekee havaintoja 10 metrin maastoerotuskyvyllä, joka mahdollistaa myös pienikokoisten ilmiöiden havaitsemisen ja seuraamisen.
Tenojoen seurannassa havainnoitiin vuoden kiertoa
Suomen ympäristökeskuksen ARWAT II -tutkimushankkeessa seurattiin Pohjois-Suomen ja Norjan alueilla virtaavan Tenojoen ja sen valuma-alueen tilaa ja muutoksia eri vuodenaikoina. Tulokset koottiin raporttiin, jonka satelliittikuvista näkee, miten talvinen lumimaisema vaihtuu kevään sulamisaikaan ja edelleen kesän vähävetiseen kauteen. Satelliittihavaintojen tarjoama havaintojen erinomainen kattavuus mahdollisti Tenojoen valuma-alueen erittäin dynaamisen luonteen havainnollistamisen ja seuraamisen tavalla, johon ei perinteisin maastohavaintomenetelmin ole mahdollisuutta.
Tutkimuksessa käytetyt satelliitit kuvaavat lähes koko maapalloa, joten menetelmät ovat helposti laajennettavissa muuallekin arktiselle alueelle.
Kuvasarjassa näkyy pohjoisen maiseman muutos talvesta kesään satelliitista katsottuna.
TARKKAn kautta pääset katsomaan kuvia tarkemmin. © Syke / TARKKA
Kuvateksti: Kuvassa esitetyt aikasarjat tiivistävät suuren määrän yksittäisiä havaintoja selkeämmin ymmärrettäväksi tiedoksi, joka kertoo ympäristön muutoksista vuodenaikojen ja vuosien välillä. Ero sulamisen alkamisessa tai päättymisessä voi olla jopa kuukausi tarkastelujakson sisällä. © Syke
Suomen ympäristökeskus on satelliittihavaintojen hyödyntämisen edelläkävijä
Euroopan Unionin Copernicus-ohjelma on panostanut Sentinel-satelliitteihin vuodesta 2014 lähtien. Tällä hetkellä maata kiertää 6 Sentineliä, jotka tuottavat valtavan määrän vapaasti hyödynnettäviä havaintoja. Yhdessä USGS Landsat -ohjelman satelliittien kanssa ne tarjoavat hyvät lähtökohdat arktisen alueen ympäristön tilan seurannalle.
Suomen ympäristökeskus on kehittänyt satelliittiaineistoihin perustuvia seurantamenetelmiä ja palveluita jo lähes 30 vuotta. Tuotetut aineistot sisältävät tietoa Itämeren ja järvien vedenlaadusta, lumesta ja jäästä, maanpeitteestä sekä kasvillisuudesta. Aineistoja voi kuka tahansa tarkastella Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä TARKKA-palvelussa.
Tulevaisuus näyttää vielä tarkemmalta
Satelliittien käyttöön perustuvissa menetelmissä on vielä valtavasti kehittämispotentiaalia. Havaintotiedon käsittelyn ja julkaisemisen automatisoinnin lisäksi Copernicus-ohjelma ja Euroopan Avaruusjärjestö ESA tulevat laukaisemaan lisää satelliitteja, jotka kykenevät muun muassa tekemään havaintoja hyvin monella aallonpituusalueella sekä tarkkoihin maaston lämpötilamittauksiin. Tämän lisäksi nykyisten instrumenttien erotuskykyä ollaan parantamassa ja noin vuonna 2030 käytössä tulee olemaan Sentinel-satelliitteja, jotka tekevät havaintoja 5 metrin pikselikoolla. Kaupalliset satelliitit ovat jo tätäkin tarkempia, mutta Copernicus-ohjelman etuina ovat jatkuvat mittaukset, pitkät aikasarjat sekä havaintojen ilmainen saatavuus. Lisäksi satelliittihavaintojen tulkintamenetelmien kehitykseen osallistuu suuri määrä tutkijoita ympäri maailmaa, mikä on merkittävä voimavara tutkimukselle. Copernicus-ohjelman varaan voi siis kehittää pitkäjänteistä ja kattavaa ympäristön tilan seurantaa.
Hanketta on rahoittanut Ulkoministeriö sekä SYKE. Ympäristöministeriö valvoi työn edistymistä.
Lisätietoa
Kehittämispäällikkö Sampsa Koponen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 295
Linkkejä