Pohjavedenpinnankorkeutta mitataan Kokkolan Patamäellä vuonna 2017. © Ritva Britschgi SYKE
Metsätalouden todennetut vaikutukset pohjavesien laadulle ovat osoittautuneet verrattain pieniksi. Tutkittua tietoa vaikutuksista on kuitenkin melko vähän ja siksi seurantoja tulisi lisätä ja kehittää mahdollisimman nopeasti. Tähän tulokseen päädyttiin juuri päättyneessä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeessa (VNTEAS), jossa koottiin laaja tietopaketti metsänomistajille ja asiantuntijoille sekä tunnistettiin jatkokehitystarpeita.
”Nykyiset metsänhoidonsuositukset ja metsäsertifiointijärjestelmien kriteeristöt huomioivat näkemyksemme mukaan pohjaveden suojelun ja varovaisuusperiaatteen pääsääntöisesti melko hyvin. Parantamisen varaa on niihin sisältyvien ohjeiden viestinnässä metsänomistajille”, toteaa hankkeen vetäjä Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskuksesta.
”Hankkeessa selvisi, että pohjavesiasiantuntijat kaipaavat pohjavesivaikutusten lisäksi tarkempaa tietoa metsänhoitotoimenpiteistä ja metsäpuolen ammattilaiset pohjavesiasioista. Juuri valmistuneeseen raporttiin onkin koottu tutkimustiedon ohella kattavasti myös käytännön tietoa”, Britschgi jatkaa.
Uusi tietopaketti käsittelee metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään luokitelluilla pohjavesialueilla, jotka kattavat Suomen pinta-alasta 4 %. Metsätalous on pohjavesialueiden merkittävin maankäyttömuoto.
Hakkuut nostavat pohjaveden nitraattityppipitoisuuksia
Puuston poistaminen eli hakkuut ovat nostaneet pohjavesien nitraattityppipitoisuuksia, ja jo näillä pitoisuuksilla pohjavedestä riippuvaisten lähde-ekosysteemien tila voi vaarantua. Lisäksi hakkuiden seurauksena pohjaveden lämpötila voi kohota ja liukoisia ravinteita sekä hiiltä vapautua normaalia enemmän. Ylijäämä liukoisista ravinteista huuhtoutuu pintavesiin tai suotautuu sadeveden mukana pohjaveteen.
Suomalaista tutkimus- ja seurantatietoa ei ole muista metsätaloustoimista kuin hakkuista. Pohjaveteen mahdollisesti vaikuttavia metsätaloustoimia ovat hakkuiden lisäksi mm. maanmuokkaus, ojaston kunnossapito, kasvinsuojeluaineiden ja metsälannoituksen käyttö sekä kulotus. Niiden arvioinnissa on osin tukeuduttu kansainvälisiin tutkimustietoihin.
Seurantatietoa tulisi kerätä kiireesti
Metsätalouden pohjavesivaikutusten tutkimiseen on tärkeää löytää kohteita, joissa seuranta voidaan aloittaa jo hyvissä ajoin ennen toimenpiteiden toteutusta.
”Seurantatiedoille on suuri tarve ja pyrkimyksenä onkin löytää jatkossa tahoja, joiden kanssa päästäisiin yhteistyössä aloittamaan pohjavesiseurantaa erityisesti ojien kunnostuksen ja kulotuksen yhteydessä” kertoo ylitarkastaja Janne Juvonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Uusia työkaluja pohjavesivaikutusten hallintaan
Hankkeessa viimeisteltiin uusi KUNNOS-työkalu, jonka avulla voidaan arvioida metsien ojitusten vaikutusta pohjavedenpinnan ja purkautumisolosuhteiden muutoksiin. Lisäksi laadittiin tarkistuslista ojitusilmoituksen yhteydessä huomioitavista seikoista, jotka liittyvät pohjavesialueisiin.
Metsätalouden pohjavesivaikutukset (MEPO) -hanke (2020–2021)
Valtioneuvoston kanslian tilaaman MEPO-hankkeen toteuttivat yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Tapio Oy, Oulun yliopisto, WaterHope (insinööritoimisto) ja Gain Oy. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä Suomen metsäkeskus. Hanketta ohjasivat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen tavoite oli antaa tutkimustietoon perustuvia suosituksia pohjavesialueiden metsänhoitotoimenpiteisiin.
Lisätietoa
Hankkeen vetäjä, johtava hydrogeologi Ritva Britschgi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
p. 0295 251 089, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Sirpa Piirainen, Luonnonvarakeskus (Luke), p. 029 532 3188,
etunimi.sukunimi@luke.fi
Vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, TAPIO Oy, p. 040 5341 043,
etunimi.sukunimi@tapio.fi
Ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 232,
etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkkejä
Hankkeen raportti: Metsätalouden pohjavesivaikutukset, MEPO-hankkeen loppuraportti 2021. Valtioneuvoston julkaisusarja 2022:4.