Tiedote 30.10.2019 klo 8.45
Suomen ympäristökeskus SYKE ja Valonia
Luonnontilainen lähdenoro. © Kuva: Jari Ilmonen
Purot, lähteet ja muut pienvedet ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna hälyttävän huonossa tilassa. Uusi opas tukee vesien tilasta huolestuneita asukkaita, viranomaisia ja yhdistyksiä käytännön työssä ja taustan ymmärtämisessä. Suojelutyön suunnittelussa on hyvä tuntea pienvesiin liittyvä lainsäädäntö, käsitteet ja määritelmät. Oppaan ohjeet auttavat myös tunnistamaan erilaiset pienvedet maastossa.
Pienvesiä ovat purot, lammet, norot, lähteet sekä maankohoamisen seurauksena syntyneet kluuvitjärvet ja fladat. Pienvedet kärsivät mm. ojituksista, hakkuista, vesirakentamisesta ja vesistöjen rehevöitymisestä. Uusia uhkia aiheuttavat ilmastonmuutos ja vieraslajit.
”Pienvesien suojelu, kunnostaminen ja ennallistaminen ovat ajankohtaisia ja tärkeitä, koska pienvesien uhanalaistumiskehitys pitäisi pysäyttää. Samalla pelastetaan muun muassa niistä riippuvaista uhanalaista lajistoa, kuten hyönteisiä, kasveja ja kaloja”, toteaa vesiasiantuntija Janne Tolonen, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valoniasta.
Uhanalaiset pienvedet ovat tärkeitä ekosysteemien toiminnassa
Pienvesillä on merkittävä vaikutus veden kiertokulkuun ja ekosysteemien toimintaan, sillä ne kytkevät erilaiset ympäristöt toisiinsa. Monet lajit ovat riippuvaisia pienvesistä. Vuonna 2018 päivitetyn Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan pienvesiluontotyyppien tila on heikentynyt verrattuna vuoden 2008 arviointiin. Kaikkien sisävesien luontotyyppien tila on Etelä-Suomessa heikompi kuin Pohjois-Suomessa, mikä johtuu suuresta maankäyttöpaineesta.
Suomessa arvioidaan olevan noin 100 000 km puroja ja noroja, 100 000–200 000 lähdettä ja 200 000 alle 10 hehtaarin lampea. Maankohoamisen seurauksena syntyneitä fladoja on noin 1 500 ja kluuvijärviä noin 450.
Lainsäädäntö suojaa pienvesiä – opas auttaa sen tulkinnassa
”Lainsäädäntö suojaa pienvesiä, mutta sen tulkita koetaan usein vaikeaksi eikä suojelunarvoisia pienvesiä aina tunnisteta maastossa. Uusi julkaisu on ensimmäinen kokoava opas pienvesien tunnistamisesta ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä”, kertaa suunnittelija Liisa Hämäläinen Suomen ympäristökeskuksesta. Julkaisu on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2015 julkaiseman pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian täytäntöönpanoa.
Julkaisu:
Pienvesiopas - Pienvesien tunnistaminen ja lainsäädäntö
Lisätietoa
Vesiasiantuntija Janne Tolonen, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia, p. 050 518 7755, etunimi.sukunimi@valonia.fi
Suunnittelija Liisa Hämäläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 202, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutustu myös
Puolet vesien uhanalaisista hyönteislajeista sinnittelee pienvesissä (SYKEn ja vesihyönteistyöryhmän tiedote 17.6.2019)
Purojen tilan uudet arviointikeinot edistävät kalakantojen ja uhanalaisten lajien säilymistä (SYKEn tiedote 16.9.2019)