Pyhäjoen Hourunkoski 25.4.2018. © Kuva: Sebastian Lindberg
Järvien vedenpinnat ovat korkealla erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa sateisen syksyn ja runsaslumisen talven seurauksena. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla lumien sulaminen ja jäidenlähtö aiheuttivat pahoja tulvia huhtikuussa. Jokien tulvakausi on nyt siirtymässä Pohjois-Pohjanmaalta Lappiin. Vesitilannekatsauksia, kuten tämä jota juuri luet, ja muuta vesiviestintää halutaan kehittää ja siksi keräämme palautetta kyselyssä.
Keski-Suomessa järvien vedet olivat jo syksyllä korkealla ja nyt lumien sulaessa monet järvet ovat tulvakorkeudessa. ”Esimerkiksi Viitasaaren Muuruejärven vedenpinta on havaintojen mukaan viimeksi ollut näin korkealla toukokuussa 1988”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Jarkko Koskela.
Tulvat siirtyvät kohti pohjoista
Pyydämme palautetta
vesitilannekatsauksesta ja -tiedotuksesta
Haluamme kehittää vesitilannekatsausta ja muuta veteen liittyvää tiedottamista vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Mielipiteesi on meille tärkeä. Kyselyyn vastaaminen kestää vain muutaman minuutin >> Siirry kyselyyn |
Kevättulvat ovat huipussaan maan keskivaiheilla ja siirtyvät hiljalleen pohjoisemmaksi kohti Lappia. Jokien virtaamahuiput on ohitettu Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa, mutta pohjoisempana, esimerkiksi Iijoella huiput ajoittuvat toukokuun alkupuolelle. Alueen luonnontilaisten järvien vedet jatkavat nousuaan toukokuun puoleenväliin asti, suuremmat järvet pidempään.
”Kainuun luonnontilaisten järvien vedet nousevat keskimääräistä kevättulvaa korkeammalle, suunnilleen samoihin lukemiin kuin viime keväänä”, arvioi hydrologi Tiia Vento Suomen ympäristökeskuksesta.
Lapissa valunnat ovat nyt kasvussa ja jokien vedenkorkeudet nousussa. Lämpötilaennusteen perusteella tulvasta voi tulla kaksihuippuinen. Ensimmäinen huippu voi ajoittua jo toukokuun 10. päivän tienoille. Pääosin tulvat ovat huipussaan toukokuun puolivälin tienoilla tai sen jälkeen. Lapin tulvista ennustetaan keskimääräisen suuruisia. Runsaat sateet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta.
Järvi-Suomessa vesi voi nousta jopa harvinaisen korkealle
Järvi-Suomen luonnontilaisten järvien keväthuiput ovat tavanomaista suuremmat ja paikoin noustaan jopa harvinaisiin vedenkorkeuksiin Kymijoen, Vuoksen ja Kokemäenjoen vesistöissä. Pienet järvet saavuttavat huippunsa toukokuun alussa, suurempien järvien nousu on hitaampaa ja jatkuu pidempään.
Suurista järvistä Mallasvesi ja Kallavesi nousevat huippuunsa toukokuun puolivälissä ja Pielinen, Keitele ja Puula touko-kesäkuun vaihteessa. Päijänteen ja Saimaan vedenpintojen nousu voi jatkua vielä pitkälle kesäkuuta.
Vesitilanne huhtikuussa 2018
Sadanta
Huhtikuun sademäärät vaihtelivat Suomessa alle 20 mm:stä noin 60 mm:iin. Vähiten satoi aivan pohjoisimmassa Lapissa ja eniten, noin 50–60 mm, Etelä-Pohjanmaalta Kaakkois-Suomeen yltävällä vyöhykkeellä sekä Kittilässä. Sademäärät olivat laajalti jonkin verran suurempia kuin huhtikuussa keskimäärin.
Lumen vesiarvo
Lumen vesiarvo kasvoi vielä huhtikuun ensimmäisinä päivinä koko maassa, mutta muutaman päivän jälkeen lumi alkoi sulaa maan etelä- ja keskiosissa. Kuun puolivälin paikkeilla etelä- ja lounaisrannikko olivat lähes lumettomia, mutta pohjoisessa sulaminen vasta alkoi. Loppukuun aikana sulaminen eteni nopeasti lukuun ottamatta muutaman päivän viileämpää jaksoa, jolloin Lapissa satoi vielä vähän lisääkin lunta.
Vappuna Kokkola–Savonlinna-linjan eteläpuolella oli lunta vain paikoitellen pieniä määriä, ja jonkin matkaa sen pohjoispuolellakin oli paljon sulaneita pälviä. Pohjois-Karjalan pohjoisosissa, Kainuussa, Koillismaalla ja Etelä-Lapissa lunta oli vielä 50–100 kg/m2. Pohjois-Lapissa Inarijärven lähiympäristöä lukuun ottamatta lumikuormat olivat suuria, pääosin 120–200 km/m2. Lapin runsaslumisimmilla alueilla ja aivan itäisimmässä Suomessa vapun lumimäärä oli selvästi keskimääräistä suurempi.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Lumien sulaminen kiihtyi huhtikuun alussa ja huhtikuun aikana tulvat siirtyivät eteläisestä Suomesta aina Pohjois-Pohjanmaalle saakka. Etelä- ja Lounais-Suomessa kevättulvat jäivät tavanomaisiksi tai tavanomaista pienemmiksi, mutta erityisesti Etelä-Pohjanmaalla kevään tulvakausi oli vaikea. Runsaan lumipeitteen sulaminen yhdessä muodostuneiden jääpatojen kanssa aiheuttivat pahoja tulvia ja sen myötä tulvavahinkoja. Tilannetta vaikeuttivat vesisateet, jotka sattuivat pahimpaan tulva-aikaan. Esimerkiksi Kyrönjoella vettä jouduttiin päästämään huhtikuussa hetkellisesti pengerrysalueille. Myös Pohjois-Pohjanmaalla suuret virtaamat yhdessä jääpatojen kanssa aiheuttivat huhtikuussa tulvavahinkoja.
Huhtikuun loppuessa järvien vedenpinnat ovat erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa korkealla sateisen syksyn ja lumen sulamisen seurauksena.
Pohjaveden korkeus
Viileä sää on pitänyt haihdunnan pienenä koko maassa ja pohjaveden pinnat ovat vuodenajalle tyypillisesti nousussa myös rannikkoseudulla. Pohjois-Suomessa pinnat ovat yhä laskussa lumipeitteen alettua vasta sulaa. Maan etelä- ja keskiosissa pinnat ovat 10–20 cm yli ajankohdan keskiarvon, idässä ja Etelä-Lapissa 5 cm keskiarvojen molemmin puolin ja maan pohjoisosissa 5–20 cm alle ajankohdan keskiarvojen.
Routa
Routakerros on sulanut rannikkoalueilla, mutta muuten maan etelä- ja länsiosissa routaa esiintyy yhä 5–15 cm. Maan keski- ja itäosissa routaa on 5–20 cm. Pohjoisessa routaa on yhä 20–120 cm. Routahuippu saavutettiin maan etelä- ja keskiosissa helmi-maaliskuun vaihteessa ja pohjoisessa maaliskuun loppupuolella.
Jäänpaksuus
Huhtikuun 10. päivän jälkeen järvijäät alkoivat heiketä vauhdilla maan etelä- ja länsiosassa. Maan lounais- ja eteläosassa järvijäät lähtivät huhtikuun lopulla. Jäiden lähtö oli 2000-luvulle myöhäinen, mutta pitkän ajan keskiarvoihin nähden tavanomainen. Myös maan keskiosassa jäät ovat paikoin lähteneet huhti-toukokuun vaihteessa ja Kainuussa jäät ovat heikentyneet niin, ettei jäillä voi enää liikkua. Järvijäät alkoivat sulaa myös Lapissa huhtikuun lopulla. Vappuna jäätä pystyttiin mittaamaan enää Lapissa ja Koillismaalla. Lapissa jäätä oli vielä yleisesti 50–65 cm, paitsi Kilpisjärvellä vielä lähes metrin. Ajankohdan keskiarvoihin nähden pohjoisen lukemat vaihtelevat keskimääräisen molemmin puolin. Jään sulaminen alkaa kiihtyä nyt myös pohjoisessa.
Etelässä ja lännessä jokijäät ovat jo lähteneet ja jokijäiden lähtö on jo siirtynyt Pohjois-Pohjanmaalle ja Etelä-Lappiin. Virtaamien kasvaessa jokijäillä ei tule enää liikkua pohjoisessakaan. Heikkoja järvijäitä tulee varoa maan itä- ja keskiosassa sekä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Keväällä jään heikkeneminen kiihtyy erityisesti yöpakkasten loppuessa ja kun jään päällä oleva lumi on sulanut ja auringonsäteily pääsee haurastuttamaan jäätä. Kevätjäät ovat puikkoontumisen vuoksi petollisia eikä niiden kantavuutta voi arvioida suoraan senttilukemien perusteella. Aamulla ja yöllä vielä hyvin kestänyt monikymmensenttinen jää voikin pettää jo iltapäivällä.
Pintaveden lämpötila
Jäidenlähdön jälkeen pintaveden lämpötilan mittauskausi on käynnistynyt maan eteläosassa. Järvivedet ovat vielä maan eteläosassa yleisesti alle 10-asteisia ja ajankohdalle tyypillisissä lukemissa.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Jarkko J Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 307, etunimi.j.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Tiia Vento, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 734, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.