Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen sinileväennusteen mukaan sinilevien kukintariski Suomen merialueilla on tänä kesänä pääosin kohtalainen. Saaristomeren eteläosassa ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa riski on huomattava. Pohjanlahdelle ei ennusteta merkittäviä kukintoja.
Suurimmillaan sinilevien kukintariski on eteläisellä Itämerellä.
Viime kesään verrattuna sinileväkukintojen todennäköisyys Suomen merialueilla, etenkin Suomenlahdella ja sen suualueella on pienempi. Lopullisesti vasta kesän sää ratkaisee, milloin ja millä alueilla pintalauttoja esiintyy. Lämmin ja tyyni sää lisää pintalauttojen esiintymisen riskiä. Jos kesä on kylmä ja tuulinen, sinilevät sekoittuvat veteen ja levälautat jäävät vähäisiksi. Kukintojen huippu ajoittunee heinäkuun loppupuolelle ja elokuun alkuun.
Sinileväkukintojen esiintymisriskiä kuvaava ennuste perustuu Suomen ympäristökeskuksen ekosysteemimallilla tehtyihin arvioihin jotka perustuvat keskimääräisiin virtaus-, tuuli- ja lämpötilaolosuhteisiin, viime talven ravinnepitoisuuksiin sekä ravinnepitoisuuksien muutoksiin kuluneen kevään aikana.
SYKE tiedottaa Itämeren ja sisävesien levätilanteesta tästä viikosta alkaen viikoittain elokuun loppuun saakka.
Leväennuste kehitteillä myös järville
Suomen ympäristökeskus testaa tänä kesänä leväennusteiden tuottamista myös järville. Kehitteillä on ennustemalli, joka tällä haavaa kuvaa lähinnä sitä, onko leväkukinnan riski suurempi tai pienempi kuin keskimäärin aikaisempina vuosina.
Ennustemalli laskee ajantasaisesti pelloilta, metsistä ja muista lähteistä tulevan typpi- ja fosforikuormituksen, ravinteiden kulkeutumisen vesistöissä ja jokaisen hehtaarin kokoisen tai sitä suuremman järven ravinnepitoisuuden. Levien esiintymisen todennäköisyys lasketaan ravinnepitoisuuksien perusteella.
34 suuren järven osalta mallin tulokset julkaistaan Järviwikissä. Järvet ovat Pihlajavesi, Haukivesi, Kallavesi, Pielinen, Onkivesi, Porovesi, Juojärvi, Päijänne, Keitele, Vuohijärvi, Puula, Artjärven Pyhäjärvi, Mallusjärvi, Tuusulanjärvi, Lohjanjärvi, Hiidenvesi, Säkylän Pyhäjärvi, Vanajavesi, Tarjanne, Längelmävesi, Karvianjoen Isojärvi, Karvianjärvi, Karhijärvi, Kuortaneenjärvi, Lappajärvi, Lestijärvi, Pyhäjoen Pyhäjärvi, Oulujärvi, Oijärvi, Inarijärvi, Ala-Kitka, Bodominjärvi, Lippajärvi ja Espoon Pitkäjärvi. Jatkossa tavoitteena on saada esitys karttapohjalle, nyt nähtävillä ovat järvikohtaiset ennustekuvat.
"Järvien leväennusteet ovat toistaiseksi epävarmoja, sillä ennustemalli ei vielä sisällä kaikkia levien kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Tämän hetkisten leväennusteiden perusteella pystytään lähinnä sanomaan onko riski leväkukinnalle kyseisessä järvessä suurempi tai pienempi kuin aikaisempina vuosina", sanoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen SYKEn vesikeskuksesta.
Järvien leväennusteita tuotetaan SYKEn johtamassa EU-rahoitteisessa GisBloom -hankkeessa, jossa kehitetään karttapohjaisia verkkotyökaluja rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan.
Leväennuste 2012
|
|
Lisätietoja
Tiedotustilaisuuden materiaaleja
Leväennuste
Tutkija Sirpa Lehtinen, SYKEn merikeskus,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0400 148 518
Ekosysteemimallit
Tutkija Kim Dahlbo, SYKEn merikeskus,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 040 748 9445
Sisävedet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, SYKEn vesikeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,
puh. 040 561 5533
Hydrologi Markus Huttunen, SYKEn vesikeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,
puh. 0400 148 543
Viestintä
Verkkopäätoimittaja Aira Saloniemi, SYKEn viestintä, Itämeri-asiat, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0400 148 875