Tohtori Ravetzin näkemys Helsingin metropolialueesta. Alueet ovat erikoistuneet tiettyyn tehtävään, kuten asumiseen, teollisuutta varten, työpaikka-alueiksi tai kaupan alueiksi. Tulevaisuuden kaupungissa moni asia on ajateltava uudelleen. Asumisen, työnteon ja viihtymisen järjestelmien on kyettävä toimimaan vuorovaikutuksessa ilman yletöntä henkilöautoon perustuvaa liikkumista.
Tohtori Joe Ravetzin luento vilisee käsin piirrettyjä karttoja ja kuvia. Hänen oma esittelynsä Urban 3.0 verkkosivustolla on osittain sarjakuva.
– Olen kestävän kaupunki- ja aluekehityksen tulevaisuudentutkija, mutta myös arkkitehti ja piirtäjä, hän huomauttaa.
– Uskon, että kuvat ovat tehokkain tapa viestiä monimutkaisista järjestelmistä, kuten kaupungeista.
Kaupungin uusi versio
Tohtori Ravetz pitää luentonsa kesken viikon mittaista vierailuaan SYKEssä tammikuussa 2015. Hän kuvailee kaupunkien tulevaisuuden. Sellaisen, jossa erilaiset talouden, hallinnon, liikenteen, palveluiden, resurssien, sosiaalisten suhteiden ym. verkostot kytkeytyvät keskenään ja muodostavat synergistisen kokonaisuuden, jossa eri toimijat ja järjestelmät tukevat ja ruokkivat toisiaan.
Tohtori Ravetz nimittää seuraavan sukupolven kaupunkia Urban 3.0:ksi.
– Teollinen 1.0 kaupunki oli mekaaninen malli, jossa resurssit tuotiin sisään yhdestä päästä ja piipunpääteollisuuden jätteet ja päästöt valuivat ulos toisesta, tohtori Ravetz kertoo.
– Jälkiteollinen 2.0 kaupunki on enemmän biologinen järjestelmä; siellä on enemmän yrittäjyyttä, kilpailua ja älykkäitä ratkaisuja. Alueet ovat usein erikoistuneet yhteen päätehtävään. Perusperiaate on: voittaja saa kaiken. Ongelmat on ulkoistettu maailmanlaajuisiksi.
Urban 3.0 kaupunki katsoo eteenpäin kohti luovaa synergiaa, itseorganisoituvaa yhteistoimintaa ja verkostoitunutta sosiaalista älykkyyttä. Urban 3.0 kaupunkiseudulla on monen toiminnon alakeskuksia, joissa on hyvä viherrakenne ja kevyeen liikenteeseen perustuva liikkuminen. Kiertotalous toimii sekä paikallisesti että kaupunkiseudun mittakaavassa. Synergistisen järjestelmän on helpompi sopeutua niin paikallisiin kuin monimutkaisiin maailmanlaajuisiinkin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, sosiaaliseen syrjäytymiseen tai talouskriiseihin.
Suunnittelijat puutarhureiksi
– Tulevaisuuden asemakaava-arkkitehtien, kaupunkisuunnittelijoiden ja poliittisten päättäjien pitää olla enemmän puutarhureita kuin valmiin kaupunkikuvan luojia, tohtori Ravetz huomauttaa.
– Kaikkia niitä toisiinsa kytkeytyneitä verkostoja, joista hyvä Urban 3.0 kaupunkiseutu koostuu, ei voi rakentaa, niiden täytyy antaa kasvaa. Suunnittelijoiden pitää havaita eri puolilla itävät sosiaalisen älykkyyden siemenet, ja alkaa ruokkia niitä.
Tohtori Ravetzin vierailu SYKEssä liittyy Urban Zone 3 -hankkeen käynnistymiseen.
– Hankkeessa laaditaan arvio yhdyskuntarakenteen tulevasta kehityksestä suomalaisilla kaupunkiseuduilla sekä sovelletaan aiemmin kehitettyä vyöhykemenetelmää muun muassa täydennysrakentamisen suunnittelukysymyksiin, hankkeen vetäjä Mika Ristimäki SYKEstä kertoo.
Hanke on jatkoa aiemmille Urban Zone hankkeille ja sen perustana on SYKEssä kehitetty kolmen kaupunkijärjestelmän malli, jossa kaupunkialueilta tunnistetaan jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeet.
Tohtori Joe Ravetz johtaa Manchesterin yliopiston Centre for Urban Resilience & Energy -tutkimusyksikköä. Hän on perehtynyt kestävien kaupunkien ja alueiden suunnitteluun, ympäristöpolitiikkaan sekä tulevaisuudentutkimukseen ja systeemiajatteluun. Hänen teoksensa “Urban 3.0: Creative synergy and shared intelligence for the One Planet century” ilmestyy tänä vuonna Eartscanin (Routledge) kustantamana.
Videotallenne tohtori Ravetzin luennosta
Lisätiedot
erikoistutkija Mika Ristimäki, Suomen ympäristökeskus
puh. +358 295 251 567, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Teksti: Matti Lindholm, SYKE
Kuva: Joe Ravetz